Epätietoisuus Kuuban johtajan, presidentti Fidel Castron, 80, todellisesta terveydentilasta on jälleen herättänyt kysymyksen kansalaisten oikeudesta saada tietoa johtajiensa fyysisestä ja henkisestä terveydestä.
Kuuba on ollut hiljaa Castron terveydentilasta kesällä tehdyn suolistoleikkauksen jälkeen. Vasta viime viikolla Kuuban televisio esitti kuvia Castrosta. Varapresidentti Carlos Lage puolestaan vakuutti, että Castro "elää vielä kauan".
Castro itse on luonnehtinut terveydentilaansa valtiosalaisuudeksi. Joten kuolinviesti voi saapua minä päivänä tahansa.
Ei tarvitse matkustaa Kuubaan asti törmätäkseen salailuun valtionpäämiehen terveydentilasta. Presidentti Kekkosen lähipiiri salasi tietoisesti presidentin terveydentilan heikkenemisen. Julkisuuteen toimitettiin rasituskokeiden tuloksia, joiden mukaan lähes 80-vuotiaalla presidentillä oli keski-ikäisen miehen kunto.
Heikkenevä henkinen suorituskyky salattiin, kunnes Kekkonen joutui lopullisesti vuoteenomaksi.
Vallanpitäjien sairauksista kirjoittanut neurologian professori Jorma Palo on paljastanut, että Kekkosen sairauksia koskevista asiakirjoista suuri osa on kateissa. Todellisen tilan salaaminen jatkuu kuoleman jälkeenkin.
Kekkonen itse kirjasi päiväkirjaansa useita muistikatkoskohtauksia jo 1972.
Surullisenkuuluisaksi tuli Kekkosen kalamatka Islantiin vuoden 1981 elokuussa. Presidentti sairastui vakavasti matkalla, mutta julkisuuteen annettiin tietoja lievästä vilustumisesta. Vasta syyskuussa presidentin kanslia myönsi ajoittaiset lievät aivoverenkiertohäiriöt. Lokakuussa Kekkonen erosi virastaan.
Yöpuvussa junasta
Paul Deschanel toimi Ranskan presidenttinä vain seitsemän kuukautta vuonna 1922. Historiaan hän jäi junaepisodin takia. Deschanel poistui yöpuvussa presidentin junasta ja marssi läheiseen ratavartijan taloon esittäytyen Ranskan presidentiksi. Yöllistä vierailijaa ei uskottu, kunnes paikalle hankittu lääkäri vahvisti asian ja toimitti presidentin hoitoon.
Myöhemmin Deschanel otti vastaan Britannian lähettilään alasti kunniamerkkeihin koristautuneena. Deschanelin käytöksen syynä on pidetty mielenterveyshäiriöitä, dementiaa ja pitkälle edennyttä kuppaa.
Presidentti Georges Pompidoun tilan heikkenemisen 1970-luvulla saattoi havaita jokainen ulkopuolinen. Pompidou sairasti harvinaista veritautia, jota hoidettiin suurilla kortisoniannoksilla. Sivuvaikutuksena oli kasvojen pyöristyminen.
Pompidou kuoli sairauteen kesken virkakautensa. Virallisesti hän kärsi vilustumisesta. Presidentti Francois Mitterrandin pitkään sairastama eturauhassyöpä myönnettiin vasta valtakauden lopulla.
Pesemätön Mao
Yli miljardin kiinalaisen yksinvaltias Mao Zedong oli kummajainen elintavoiltaan. Mao ei koskaan uinut uima-altaassaan, koska hän pelkäsi, että altaan vesi on myrkytetty. Mao poti vainoharhaisuuden lisäksi tupakkayskää ja kärsi ummetuksesta ja unettomuudesta. Hampaansa hän pesi teellä käyttämättä hammasharjaa.
"Kala ei elä puhtaassa vedessä", Mao perusteli. Mao ei myöskään pessyt sukupuolielimiään. "Pesen itseni naisten ruumiiden sisäpuolella."
Mao saattoi pysytellä kuukausikaupalla yhtäjaksoisesti sängyssä. Tänä aikana Mao henkilääkärinsä todistuksen mukaan harrasti seksuaalista hurjastelua. Politbyroossa uskallettiin yhdessä vaiheessa väittää, että Mao piti 3 000 naisen haaremia.
Perimätiedon mukaa Kiinan ensimmäinen keisari muuttui kuolemattomaksi rakasteltuaan tuhannen nuoren neitsyen kanssa. Mao päätteli, että ihminen elää sitä kauemmin, mitä enemmän seksiseuraa hänellä on.
Loppuvuosina Maon alaraajoihin ja keuhkoihin alkoi kehittyä kudosturvotusta. Vaatteita piti suurentaa. Maon kohtaloksi koitui parantumaton amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS. Tauti tuhoaa aivojen ja selkäytimen liikeratoja. Samaa sairautta potee brittifyysikko Stephen Hawking.
Mao kuoli 1976 syyskuussa. Johtajansa todellisesta tilasta mitään tietämättömät nuoret kiinalaiset olivat edellisenä päivänä toivottaneet puhemies Maolle kymmenentuhatta vuotta lisää. Liittoutuneiden "kolme suurta" eli Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt, Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin ja Britannian pääministeri Winston Churchill kokoontuivat Krimin Jaltalle vuoden 1945 helmikuussa jakamaan maailmansodan jälkeistä maailmaa etupiireihin. Koolla oli kolme sairasta miestä.
Jaltan sairaat
Roosevelt sairastui polioon 39-vuotiaana. Alaraajojen halvaus salattiin. Vasta vuonna 1944, kun Roosevelt oli valittu neljännen kerran presidentiksi, hänestä ilmestyi valokuvia pyörätuolissa.
Roosevelt sairasti lisäksi aivoverenkiertohäiriöistä johtuvaa dementiaa, mikä vaikutti hänen henkiseen suorituskykyynsä. Pian Jaltan kokouksen jälkeen uupunut Roosevelt kuoli aivoverenvuotoon. Kaikki sairaudet salattiin elinaikana.
Paksuja sikaritorpedoja tuprutellut Churchill kerskui, että "hän oli käyttänyt elämänsä aikana enemmän viskiä kuin viski häntä".
Jaltalla Churchill oli jo sairas mies. Vaikka Churchill kuoli vasta 1965, lähiympäristö havaitsi, että Churchill oli hyvin väsynyt eikä usein käsittänyt yksinkertaisimpiakaan asioita. Hänellä alkoi olla myös yhä useammin keskittymisvaikeuksia.
Stalin taas kärsi paranoiasta eli vainoharhaisuudesta, joka sai hänet epäilemään jopa omaa varjoaan. Hulluudestaan huolimatta Stalinilla oli henkinen yliote lännen sairaisiin johtajiin.
