Maailman seitsemänneksi suurimpia öljyvaroja hallinnoiva Venezuela julisti viime maanantaina kansallisen hätätilan energiapulan vuoksi. Sähkön ja myös veden jakelu on ollut säännöstelyssä joulukuusta alkaen, mikä on nostattanut maassa rajuja mellakoita.
Tilanteesta on syytetty ilmastonmuutoksen aiheuttamaa poikkeuksellista kuivuutta, joka on pudottanut maan suurimman padon Gurin vedenpinnan kriittisen alhaalle. Pato tuottaa normaalioloissa pääosan Venezuelan sähköstä.
Kriitikoiden mukaan kuivuuttakin suurempi ongelma on kuitenkin se, että sähköntuotantoa ei ole kehitetty Hugo Chávezin jo 11 vuotta jatkuneella presidenttikaudella, vaikka öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut huippulukemissa, ja rahaa olisi siten ollut.
Kapina kytee
Valtavat sosiaaliohjelmat ja kumppanimaille - muun muassa Kuuballe - pumpattu talousapu ovat syöneet Venezuelan rahat niin tarkasti, että esimerkiksi viime vuonna valtion budjetti oli 29 prosenttia alijäämäinen. Investointeihin ei ole kerta kaikkiaan jäänyt rahaa.
Inflaatio on jyllännyt koko ajan kaksinumeroisin luvuin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Venezuelan kuluttajahinnat nousivat viime vuonnakin - pahimman laman keskellä - 27 prosenttia.
Tätä taustaa vasten ei ole erityisen yllättävää, että tuoreen mielipidemittauksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa venezuelalaisista pitää Chávezin vastaista kansannousua vähintäänkin mahdollisena.
IMF ja CIA kiittävät
Yllättävää on sen sijaan se, että Hugo Chávezin aisaparia, Bolivian presidenttiä Evo Moralesia, on viime kuukausina suorastaan ylistetty hyvästä taloudenpidosta.
Morales kansallisti muutama vuosi sitten Bolivian kaasuvarat ja on sen jälkeen vakuuttanut toistuvasti - Chávezin tavoin - tavoittelevansa sosialismia. Morales on kuitenkin samaan aikaan pitänyt julkisen talouden tiukasti kurissa, tehnyt järkeviä investointeja muun muassa sähköntuotantoon ja tukenut pienyrittäjyyttä mittavilla mikrolainaohjelmilla.
Bolivian ensimmäisen intiaanipresidentin "järkisosialismia" ovatkin viime aikoina kiitelleet muun muassa IMF ja luottoluokituslaitos Moody´s. Yhdysvaltain liittovaltion ylläpitämän CIA World Factbookin mukaan Bolivian bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia, mikä oli laman keskellä Latinalaisen Amerikan paras lukema.
Ylistäjiin liittyi hiljattain myös Newsweek-lehti. Lehden mukaan Bolivian talous on kasvanut Moralesin kaudella nopeimmin kolmeen vuosikymmeneen - keskimäärin 5,2 prosentin vuosivauhdilla. Maalle on tämän ansiosta kertynyt myös mittavat valuuttavarannot.
Yhteisvaluutta tuli
Toki Bolivian kasvulle on myös helppo nauraa, sillä se perustuu yhä siihen, että maa on Latinalaisen Amerikan suurin kaasuntuottaja. Kun Brasilian kaasunkysyntä hieman yskähti viime vuonna, puolittui myös Bolivian talouskasvu.
Kun kaasu aikanaan loppuu, pitäisi olla jotakin muuta. Kansainväliset investoijat ovat kuitenkin kaikonneet Boliviasta, sillä Moralesin politiikkaa pidetään arvaamattomana.
Suuria riskejä liittyy myös siihen, että Bolivia aikoo siirtyä yhteisvaluuttaan sosialistisesti orientoituneiden liittolaistensa Venezuelan, Kuuban, Nicaraguan, Ecuadorin sekä eräiden Karibian pikkusaarten kanssa. Maita yhdistää muutama vuosi sitten perustettu Alba-järjestö ("Amerikan kansojen bolivariaaninen allianssi").
Yhteisvaluutta on itse asiassa jo käytössä. Ensimmäinen kauppa toteutui tammikuussa, kun venezuelalainen valtionyhtiö myi Kuubaan 360 tonnia riisiä 108 000:lla "sucrella".
Sucre on toistaiseksi pelkkä virtuaalivaluutta, jota käytetään ainoastaan sähköisessä kaupankäynnissä Alba-maiden välillä. Oikeaan yhteisvaluuttaan siirtyminen on kuitenkin suunnitteilla.