Pullalla ei varis kasva, tuumaa konservaattori Eero Lindgren Oulun yliopiston eläinmuseolta ja tutkii tynkäsiipistä, räpistelevää variksenpoikaa museon takahuoneessa. Lentokyvytön, osittain valkosiipinen varis löytyi Tuirasta, mistä Lindgren kävi nappaamassa sen haavilla talteen Lohipadon koulun nurkalta.
Tuiran variksen dieetistä ei ole varmuutta, mutta kuin sattumalta Lindgrenin silmiin oli pari päivää sitten osunut tuoreimmasta Suomen Luonnosta kirjoitus, jossa Seppo Vuolanto pohtii Brysselin huonosti lentävien, kirjavasiipisten varisten alkuperää.
Brysselissä näitä vaivaisia on erityisen paljon puistoissa, joissa syötetään sorsalammikkojen lintuja.
Kaupunkilaisten vaiva
Konservaattori Eero Lindgren epäileekin, että belgialaissukulaistensa tavoin Tuiran varikset ovat ruokkineet poikasta pelkällä vehnäsellä.
"Kyse voi olla yksipuolisesta ravinnosta tai ehkä vain jonkun tietyn ravinteen tai hivenaineen puutteesta", Eero Lindgren pohtii ja tuumii, että asia vaatisi tarkempia tutkimuksia.
Varis vaihtaa siipisulkansa vasta keväällä, joten jos "pullateoriassa" on perää, pitäisi kunnollisella sapuskalla talven yli elävän variksen kasvattaa ensi vuonna normaalit, mustat sulat. Lindgren alkoikin etsiä asuinsijaa elätille, jolle ei vapaana voi ennustaa kovin pitkää elinikää.
Värivikaisten lintujen yleisyyttä Oulun seudulla kartoittanut lintuharrastaja Teppo Mutanen kertoo valkosiipisiä variksia nähdyn tänä kesänä tavanomaista enemmän.
Mutanen oli itse käynyt Herukassa kuvaamassa kahta poikasta. Poikkeavan värisiä variksia on nähty myös OYS:n nurkilla ja Linnanmaalla. Myös Tuirassa on Lindgrenin mukaan useampi valkosiipinen varis.
"Osa lentää aika hyvin ja niillä on vain muutama valkea sulka", Lindgren kertoo.
Poikkeavan väriset varikset ovat ihmetyttäneet lintuharrastajia ja -tutkijoita jo pitkään. Valkosiipisyys näyttää olevan erityisesti kaupunkivaristen vaiva ja siihen liittyy usein - muttei aina - lentämisvaikeudet.
Syiksi on epäilty muun muassa ympäristömyrkkyjä, loisia ja yksipuolista ravintoa, mutta tarkempia tutkimuksia ei ole tehty.
Taajamien kanta kasvaa
Turun yliopistossa selvitettiin kymmenkunta vuotta sitten valkosiipisten varisten yleistymistä Suomessa ja todettiin ilmiön yleistyneen monilla paikkakunnilla jo 1970-luvulla. Poikkeavia variksia oli nähty kuitenkin jo 1900-luvun alussa ja vanhin havainto on vuodelta 1899.
Yhdeksi syyksi yleistymiseen pidetään taajamien variskannan kasvua - kaupungeissa riittää ruokaa myös huonosti lentäville yksilöille eivätkä pedot verota variskantaa niin tehokkaasti kuin maaseudulla.
Teppo Mutasen mukaan valkosiipisyyttä esiintyy Pohjois-Pohjanmaalla etenkin Oulun kaupunkivariksilla, mutta kertoo paltamolaisessa Väylä-lehdessä juuri ilmestyneen kuvan ilmeisestä valkosiipivariksesta. Poikkeavuuksia voi havaita siis pienemmilläkin paikkakunnilla.