Jari Riekki
Muhoksen vanhoihin mahtitaloihin kuuluvassa Valkolassa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut asioita, joista vanhojen rakennusten ystävät voivat olla mielissään.
Kalle Isoaho ja Johanna Sipilä nimittäin ostivat tammikuussa Valkolan sen omistaneelta perikunnalta kunnostaakseen arvotalosta itselleen asunnon.
– Olen tottunut asumaan vanhoissa taloissa. Synnyintaloni oli Ylikiimingissä Niemikylän entinen koulu. Olen aiemmin kunnostanut Muhoksella yhden vanhan puutalon, Kalle kertoo.
Pariskunnalla on kuusilapsisena uusioperheenä paljon tilatarvetta, ja siksikin pinta-alaltaan 265 neliön talo tuntui sopivalta.
– Olen minä asunut myös nykyaikaisessa luhtitalossa, mutta ei sellaisessa oikein kulunut aika, kun ei ollut mitään puuhasteltavaa, Kalle kertoo.
Säätyvaltiopäivämies Juho Pietari Valkolan 1860-luvulla (joissain lähteissä 1880-luvulla) rakennuttamassa talossa riittää korjattavaa, vaikka vankka hirsirunko onkin pysynyt pääosin hyvässä kunnossa.
– Hirret ovat kahdeksantuumaisia, kun ne yleensä ovat kuusi tuumaa paksuja. Joitain hirsiä jouduttiin uusimaan, Kalle kertoo.
Rakennuksessa on paljon vanhaa käyttökelpoista, kuten ikkunat, ovet ja lattialankut, joita säilytetään mahdollisuuksien mukaan.
Talokauppaan kuului myös vanha kivinavetta ja maakellari, sekä ehtymätön aarreaitta muhoslaista paikallishistoriaa. Moni vanhempi ihminen on tullut kertomaan omia muistojaan käynnistään Valkolassa joskus nuoruudessaan.
Valkolan sisätöiden aikaan on vanha talo paljastanut salaisuuksiaan pikku hiljaa. Vintiltä löytyi muun muassa yksi J.P. Valkolan kirje Helsingistä valtiopäiviltä kotiin Muhokselle vaimolleen Eeva Liisalle.
Kirjeessä ei lirkuteltu lemmestä, vaan tiedusteltiin käytännön asioita, kuten työvoiman saatavuutta.
Lue koko juttu Tervareitistä 21.12.2018.
Artikkeli Valkolan talolle luodaan uutta historiaan julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.