Pohjoisessa lastenteatterin tekeminen on takkuisempaa kuin etelässä. Yksikään Pohjois-Suomen nukketeattereista ei ole teatterilain piirissä tai nauti valtion toiminta-avustusta. Tuettujen lastenteattereiden jakauma on aluepoliittisesti karmaisevan vino. Kaikki valtionosuutta saavat nukke- ja lastenteatterit toimivat Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Koko muu Suomi on valkoista aluetta.
Samalla pohjoisen lapset ovat taiteen kuluttajina epätasa-arvoisemmassa asemassa.
Valtion toiminta-avustusta saa kaikkiaan 21 teatteria. Niistä vain yksi on lastenteatteri. Tässä joukossa nukketeattereita ei ole yhtään.
"Parhaimmillaan teatterilain piirissä oli viisi nukketeatteriryhmää. Valtion suhtautuminen on mennyt negatiivisempaan suuntaan. Tätä taiteenalaa ajetaan alas ihan täysillä", kommentoi Suomen Uniman puheenjohtaja Janne Kuustie Oulusta.
Unima on maailman nukketeatteriväen yhteistyöjärjestö.
Näkymätön jonotuslippusysteemi
Pohjois-Suomen ammattilaiset nukketeatterit ovat Matkalaukkuteatteri Rovaniemeltä, Nukketeatteri Akseli Klonk Oulusta ja Nukketeatteri Katputli Kajaanista.
Lisäksi Rovaniemellä toimii kaksi harrastajanukketeatteria, Kuukkeli ja Kaarnikka.
Nämä ryhmät ja sooloteatterit sinnittelevät ja taiteilevat eteenpäin projektikohtaisilla avustuksilla sekä eri yhdistysten ja rahastojen avustuksilla.
Pohjoisille ryhmille näyttää olevan mahdotonta päästä valtionosuuksiin käsiksi. Etelä-Suomen vaikuttajat ja päättäjät eivät näe niiden esityksiä. Ainoa mahdollisuus on näkyvyys teatteritilastoissa.
"Opetusministeriön kanssa on käyty keskusteluja. Viesti on se, että teatterilain piiriin voi hakea, mutta ei ole mitään mahdollisuutta vielä pääst ä. Siellä on paljon teattereita jonossa, eikä lastenteattereilla tai nukketeattereilla ole mitään etuoikeuksia. Alueellista jakaumaa ei myöskään katsota, mikä tuntuu aika omituiselta", Kuustie kertoo.
Oululaisella Nukketeatteri Akseli Klonkilla on kolmevuotinen tilaaja-tuottaja -sopimus Oulun kaupungin kanssa. Se takaa vähintään 80 000 euroa toimintaan.
"Olemme ajatelleet sen kuin kolmevuotisena taiteilija-apurahana, koska meillä on eri alojen taiteilijoita töissä", toteaa Janne Kuustie, joka on Klonkin taiteellinen johtaja.
Suuret numerot
tuovat näkyvyyttä
Teatteritilastoissa näkyy, kuinka aktiivisesti Klonk toimii. Vuonna 2005 ryhmällä oli 432 esitystä ja katsojia 34 000. Esitysten määrä on hirmuinen. Niitä on saman verran kuin Suomen Kansallisoopperalla.
Kuustie sanoo, että Teatterin tiedotuskeskuksen keräämät tilastot ovat vedenpitäviä.
"Kaikki ne esitykset on pidetty", hän vakuuttaa.
"Emme halua pullistella tilastoilla, että meillä on näin ja näin paljon enemmän esityksiä kuin jollakin muulla. Mutta se on realismia, esityksiä on pakko olla paljon. Olen aina enemmän kiinnostunut siitä, mitä tarjoamme taiteellisesti ja mitä annettavaa meillä on sisällöllisesti."
Avustusjärjestelmä kuitenkin pyörii tilastojen pohjalta.
"Taiteellisuuttahan ei pysty mitenkään tilastoimaan."