Eteläpuolalaisessa pikkukaupungissa pidetyn seminaarin nimi on hivenen mahtipontisesti Euroopan nuorten johtajien talousfoorumi. Valtaosa osallistujista on parikymppisiä opiskelijoita, suurin osa heistä Euroopan entisistä sosialistimaista. Johtajia he ovat lähinnä opiskelijajärjestöissä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua osa joukosta saattaa jo kuulua kotimaidensa todellisten päättäjien joukkoon.
Paikalla olevien valkovenäläisten kohdalla näyn toteutuminen vaatii kuitenkin jo runsaammin optimismia. Jos maan nykyisestä presidentistä Aljaksandr Lukashenkasta riippuu, kukaan seminaarin nuorista valkovenäläisistä ei koskaan nouse johtotehtäviin kotimaassaan.
Nämä taas haluavat eroon Lukashenkasta, ja mitä nopeammin, sen parempi.
Tämän tavoitteen ovat ilmaisseet julkisesti muun muassa Ilja Bohdan, 19, ja Aljaksandr Kartsel, 21. Ja seurauksia on jo tullut. Kartsel erotettiin viime keväänä yliopistostaan siksi, että hän teki presidentinvaalikampanjan aikana opposition lehteä. Nyt hän opiskelee Varsovassa, sillä Puola on alkanut tarjota opiskelupaikkoja kotimaassaan vaikeuksiin joutuneille valkovenäläisille nuorille.
Hento, teinipojan oloinen Bohdan on hänkin ollut pidätettynä ja saanut varoituksen omassa korkeakoulussaan. Toisesta hän lentää ulos. Valko-Venäjän rajaviranomaiset kuulustelivat häntä, kun hän oli tulossa Puolaan, mutta raja kuitenkin aukesi.
20-vuotias nuori nainen Alena Artsiomenka sanoo, ettei ole toistaiseksi joutunut vaikeuksiin. Hän ei laske sellaiseksi joutumistaan poliisin kuulusteluun siitä, että teki viime keväänä exit poll -tutkimusta erään äänestyspaikan ulkopuolella. "Yliopistolla minulla ei ole ollut vaikeuksia", hän tarkentaa.
Valko-Venäjä on nykyisen Euroopan kartan, jos ei valkoinen, niin harmaa läikkä. Valko-Venäjä voi suomalaisista kuulostaa kaukaiselta maalta, mutta tuo mielikuva on virheellinen. Suomen etelärannikolta on Valko-Venäjälle lyhyempi matka kuin Oulusta Helsinkiin. Käytännössä Valko-Venäjän on keskellä Eurooppaa.
Suuri osa Valko-Venäjän asukkaista haluaisi maansa myös henkisesti lähemmäksi muuta Eurooppaa, erityisesti Euroopan unionia. Niin korkeita eivät Valko-Venäjän rajat onneksi ole, etteikö sieltä voisi päästä näkemään näitäkin maita. Tai, kaikki eivät pääse: presidentti Lukashenkalla on porttikielto EU:n jäsenmaihin. Hänelle ei myönnetä niihin viisumia viime maaliskuun presidenvaaleihin liittyvien väärinkäytösten takia.
Noissa vaaleissa Lukashenka sai virallisten tulosten mukaan 83 prosenttia äänistä. Ety-järjestön mukaan vaalien toimituksessa oli kuitenkin vakavia puutteita. Bohdanin ja Artsiomenkan mukaan Lukashenkan todellinen kannatus oli 40-45 prosentin luokkaa. He sanovat perustavansa arvionsa ulkomaisten ja kotimaisten tarkkailijoiden sekä sosiologien näkemyksiin.
Koko kolmikko myöntää, että Lukashenkalla todella on vankat kannattajansa. Ilja Bohdan kuvaa heitä:
"Vanhoja ihmisiä, eläkeläisiä, etenkin maaseudun kylistä. Hallinnossa työskenteleviä ihmisiä, jotka pelkäävät menettävänsä työnsä, jos Lukashenka joutuu syrjään."
Kaikki kolme opiskelijaa ovat pääkaupunki Minskistä ja he tuntevat hyvin tuon kaupungin ilmapiirin. "Kaupungissa on kaksi miljoonaa asukasta. Enemmän kuin miljoona siitä joukosta ei tue Lukashenkaa." Tästä Bohdan on varma.
Minskiläisten kriittisyyden hän sanoo johtuvan siitä, että pääkaupunkilaisilla on enemmän tietoa muun maailman asioista kuin kylien ihmisillä. Edellisillä on käytössään nettiyhteyksiä ja satelliittiantenneja. Kylissä näkyvät ja kuuluvat vain valtion televisio- ja radiokanavat, jotka suoltavat Lukashenkalle myönteisiä ohjelmia.
Toki maassa välitetään myös paria venäläistä tv-kanavaa. Mutta jos niiden ohjelmissa käsitellään vaikkapa demokratian kysymyksiä, Valko-Venäjällä tapahtuu ohjelmanmuutos: tilalla nähdään esimerkiksi jokin konsertti tai Lukashenkan puhe.
Valko-Venäjää ei kannata verrata Pohjois-Koreaan, ei edes Kuubaan. Valko-Venäjän yksinvaltius on jonkin verran sallivampaa. Muutenhan Bohdan, Kartsel ja Artsiomenkakaan eivät olisi päässeet ulkomaille kertomaan maansa tilanteesta.
Presidentin nyrkki on kuitenkin vain hansikkaan sisällä. Valko-Venäjä täyttää monia diktatuurien tunnusmerkkejä. Lukashenka voi perustuslain mukaan jatkaa presidenttinä rajoittamattoman määrän virkakausia, eikä kilpailijoilla ole aitoja mahdollisuuksia tulla valituksi. Maan parlamenttiin on päästetty vain Lukashenkan tukijoita ja sanan ja lehdistön vapautta on monin tavoin rajoitettu.
Opiskelijakolmikon mukaan maassa saa vapaasti julkaista lehtiä, joiden painos on alle 300. Lehtien myynti maassa on yhden, valtiollisen ketjun käsissä. Jos se esimerkiksi katsoo, että oppositiolehti on jollain tavoin rikkonut sopimuksia, sen myynti voidaan lopettaa. Perusteet kyllä löytyvät.
Kolmikko muistuttaa myös, ettei oppositiota ole maassa kuritettu vain pidätyksin, vankeusrangaistuksin ja toimintaa muuten rajoittamalla. Myös karumpia keinoja on käytetty. Vuonna 1999 kaksi näkyvää oppositiopoliitikkoa katosi jälkiä jättämättä. Tapausten tutkinta oli kyseenalainen. "Kaikki tietävät, mitä heille tapahtui", nuoret sanovat.
Heidän mukaansa maahan on luotu pelon ilmapiiri. Mahdotonta ei ole, että edessä on myös verenvuodatusta.
"Pelkään sitä koko ajan", Artsiomenka sanoo. "On silti arvoja, jotka ovat tärkempiä kuin tuo vaara", hän perustelee tukeaan oppositiolle.
Kukaan ei pysty nyt varmuudella sanomaan, mihin suuntaan Valko-Venäjän kehitys kulkee. "Opposition johtaja (Aleksandr Milinkevitsh) on sanonut, että vaalien kautta ei tilannetta voi muuttaa. Muutoksen on tapahduttava toista tietä", Artsiomenka huomauttaa.
Bohdan sanoo, että opposition tavoitteena on vallan vaihto vielä tänä vuonna. Oppositio aikoo voimistaa tiedon levitystä, ja järjestää asiansa puolesta paitsi mielenosoituksia myös konsertteja ja muita tapahtumia.
Uusi keino on niin sanotut flash mobit: ihmisiä kokoontuu lyhyeksi aikaa yhteen, tekee jonkin näyttävän tempauksen ja poistuu ennen kuin virkavalta ehtii väliin. Sellainen toteutettiin taannoin Minskissä. Suuri joukko ihmisiä kokoontui keskeisellä paikalla olevalle aukiolle tv-kuvaa välittävän jättimäisen näyttöruudun eteen. Kun kanava välitti uutisia, koko katsojajoukko sulki silmänsä ja peitti korvansa ja poistui hetken päästä paikalta.
"Se oli hyvä tapa protestoida Lukashenkaa vastaan. Vaikka tempaus sai suuren huomion, poliisi ei voinut pidättää ketään."
Puolassa nyt opiskeleva Kartsel on pessimisti. Hän ei usko nopeaan vallanvaihtoon. Hän arvioi Lukashenkan istuvan nykyisellä paikallaan ainakin tämänhetkisen viisivuotiskauden.
Koko kolmikko on sitä mieltä, että tulevat tapahtumat ratkaisee maan talouden tila. Lukashenka voi pysyä vallassa vain, jos maan talous pysyy kohtuullisella tolalla. "Jos taloustilanne heikkenee, protestit alkavat huomenna", Kartsel sanoo.
Maan taloustilanne taas riippuu pitkälle Venäjästä, etenkin Venäjän myymän kaasun ja öljyn hinnasta. Nyt se on ale-hintaista, mikä on ollut eduksi jokaiselle valkovenäläiselle.
Tilanne voi muuttua, jos Venäjän kaasuyhtiö Gazprom nostaa hintoja niin kuin se on jälleen uhannut. Artsiomenka tosin huomauttaa, että aiemmatkaan uhkaukset eivät ole toteutuneet.
Lukashenka on valmis liittämään koko johtamansa maan Venäjään, mutta presidentti Vladimir Putin ei ajatuksesta ole syttynyt. Artsiomenka huomauttaa, että nykymuotoinen Valko-Venäjä on Venäjälle hyödyllinen puskurivaltio EU:ta vastaan. Se hillitsee muutospaineita myös Venäjällä.