Valkea joulu on muuttunut epävarmaksi aina Pohjois-Suomea myöten. Mustuuden leviäminen kantaa mukanaan viestiä siitä, mitä ilmastolle on tapahtumassa. Entiset poikkeukset ovat muuttumassa säännöksi.
Pohjois-Suomessa valkea joulu ei koskaan ole ollut mikään etäinen unelma, vaan hyvin usein toteutuva tosiasia. Enää ei niin ole. Oulun korkeudelle ja pohjoisemmaksikin näyttää ulottuvan joko musta tai ainakin hyvin vähäluminen joulu. Lapin ja Koillismaan matkailuseuduilla tilanne on vielä toinen, mutta sekaisin ovat maailmankirjat olleet sielläkin. Vain viikkoa ennen joulua Ivalossa mitattiin yli seitsemän plus-asteen lämpötiloja.
On mahdotonta kiistää sitä, mikä on tapahtumassa. Suuressa, ehkä jopa suurimmassa osassa Suomea musta joulu on hivuttautumassa poikkeuksesta säännöksi.
Kuten jokainen on voinut Turun joulurauhan julistusta televisiosta seuratessaan nähdä, etelärannikon sää jouluna on ollut hyvin usein lumeton ja vetinen. Tämä etelärannikolle luonteenomainen talvikeli on nopeasti lähtenyt leviämään kohti pohjoista. Tyypillistä sille on, että yhden viikon lumisade ja pakkanen eivät todista seuraavasta viikosta yhtään mitään. Lumi tulee, lumi menee.
Juuri tällaista on koettu Oulunkin seudulla, kun talvi on yrittänyt työllä ja tuskalla päästä alkuun.
Mustien joulujen leviäminen merkitsee suurta mullistusta suomalaisessa sielunmaisemassa. Ei lumihiutaleita vaan vesipisaroita, ei jäälyhtyjä vaan mustaa kuraa - ja korvikkeena monenkirjavia koristeluvaloja, jotka puhkovat pimeyttä.
Eikä pulkkamäkiä, kelkkaretkiä, hiihtelyä, luistelua, pilkkimistä...
Joulu tulee aina säästä huolimatta, mutta monen matkailuyrittäjän tulot ovat kiinni tunnelmasta ja talvisen ulkoilun mahdollisuudesta. Märkä pimeys ei helpota joulumielen luomista. Tähän asti pohjoisessa maiseman lumisuus on korvannut päivän lyhyyttä ja tuonut omaa valoaan paitsi luontoon myös ihmisten mieleen. Lumen puuttuessa on ollut totutteleminen lähes täydelliseen pimeyteen.
Nykypäivän lasten kokemus talvesta alkaa muuttua ratkaisevasti erilaiseksi kuin nyt keski-ikäisellä sukupolvella.
Mustan joulun yleistyminen on yksi ilmaston lämpenemisen helpoimmin nähtävistä seurauksista Suomessa. Toki jokainen vuosi voi jatkossakin olla erilainen, mutta yleiskehitys on selvästi havaittavissa. Talvet lyhenevät ja leudontuvat. Se merkitsee, että pohjoisessakin yleistyvät sellaiset kelit, joihin tähän asti on totuttu vain maan eteläosissa.
Runsas viikko sitten Balilla maailman valtiot sitoutuivat aloittamaan pikaisesti neuvottelut kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi. Meneillään oleva ilmaston muutos uhkaa jo nyt monen maan ja alueen ruokahuoltoa, vedensaantia ja jopa fyysistä olemassaoloa. Tällaisiin huoliin verrattuna harmi mustasta joulusta on vähäinen.
Samasta asiasta silti on kyse. Muutos on nopea ja kiihtyvä. Sitä ei voida kokonaan pysäyttää, mutta sen hillitsemiseen on mahdollisuuksia olemassa. Todennäköisesti ei esimerkiksi tarvitse monta joulua odottaa, kun kaupoissa myytävien tuotteiden energiatehokkuuteen on kiinnitetty jo paljon nykyistä enemmän huomiota.
Joulukuun talven muutos veden, tuulen, rännän ja lumen sekasotkuksi on muistutus siitä, kuinka paljon on pelissä. Nämä kelit eivät ole poikkeuksia, vaan sitä, mitä tuleman pitää. Sitä suuremmalla syyllä soisi jouluna muistettavan, ettei tärkeintä ole lahjojen paljous vaan toisistaan välittäminen, läheisyys ja yhdessäolo.