Syyskuun alussa voimaan tullut vankeuslaki antoi elinkautisvangeille mahdollisuuden anoa vapautusta myös Helsingin hovioikeudesta. Kolmoismurhasta tuomittu Juha Valjakkala ei ole anonut ehdonalaiseen vapauteen pääsyä hovioikeudesta.
Hovioikeuden päätöksellä elinkautisvanki voi päästä ehdonalaiseen vapauteen, joka voidaan myöntää kuitenkin aikaisintaan 12 vankilavuoden jälkeen. Valjakkala on istunut tuomiotaan jo yli 18 vuotta. Rangaistuksen mitta on Suomen rikoshistoriassa kaikkien aikojen pisimpiä. Jos rangaistuksen tuonut rikos on tehty alle 21-vuotiaana, ensimmäinen mahdollinen vapauttamisaika on kymmenen vuoden jälkeen. Valjakkala oli verityön tekohetkellä 23-vuotias.
Jos vankia ei anomuksesta huolimatta päästetä ehdonalaiseen vapauteen, asia voidaan ottaa Helsingin hovioikeudessa uuteen käsittelyyn vuoden kuluttua hylkäävästä päätöksestä.
-- Elinkautisvangitkin vapautuvat joskus, ja täytyy tehdä työtä sen vapautumisen hyväksi, Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka muistuttaa.
Hänen mukaansa Valjakkalan pako oli täysi yllätys kaikille.
KKO olisi vapauttanut
Uudesta vankeuslaista huolimatta vanha armahduskäytäntö on edelleen käytössä. Armahdusta voi anoa presidentiltä. Tuolloin oikeusministeriö esittelee anomuksen korkeimmalle oikeudelle, joka puoltaa armahdusta tai hylkää sen. KKO:n lausunto ei sido millään tavalla presidenttiä.
Valjakkala on anonut armahdusta lukuisia kertoja. Viime tammikuussa KKO päätti, että Valjakkala voitaisiin päästää tarpeellisen valmisteluajan jälkeen ehdonalaiseen vapauteen. Presidentti Tarja Halonen ei ollut vielä ottanut kantaa esitykseen. Hän halusi asiasta lausunnon Ruotsin viranomaisilta ja Rikosseuraamusvirastolta.
Valjakkala siirrettiin syyskuussa Haminaan. Pitkällisen prosessin jälkeen vangille annetaan muun muassa poistumisluvat ja muita vapauksia. Kaikki oli sujunut työsiirtolassa suunnitelmien mukaan. Valjakkalaa olisi saattanut odottaa ensi vuoden aikana luvallinen vapaus.