Oululaiskissat Nokka ja Kulta käyvät lenkillä kotiaan lähellä sijaitsevassa Tuiranpuiston metsässä vähintään kerran viikossa. Se on kesäisin ja syksyisin odotettu tapahtuma, jota kissat osaavat vaatia lähes päivittäin.
Kissojen omistaja Jani Kaarlela kertoo, että kissat kulkevat valjaissa monen vuoden kokemuksen jälkeen melkein kuin koirat.
"Joskin Kulta nauttii eniten pitkässä ruohikossa istumisesta ja ympäristön tarkkailusta."
Nokka kulkee reippaasti Tuiranpuiston lukuisilla pikkupoluilla ja karauttaa välillä puuhun katsomaan maisemia ja kokeilemaan kynsiensä pitoa.
Puistosta löytyy kissojen suolistonpuhdistukselle tarpeellista tuoretta ruohoa. Sen avulla kissat saavat oksennettua ulos karvapalloja, joita syntyy nuolemalla hoituvan peseytymisen yhteydessä.
Kuiva kesä näkyi myös puistossa, missä vehreät heinälaikut kävivät kesän loppua kohden vähäisiksi. Sananlasku, jonka mukaan kissojen heinänsyönti tietäisi sadetta, ei toteutunut viime kesänä.
Tuiranpuisto tarjoaa kissoille monenlaisia elämyksiä. Keväällä metsän mättäissä ja puun juurakoissa saattaa nähdä kymmenittäin hiiren ja myyrän koloja, jotka painuvat piiloon lehvästön kasvaessa kesäisin.
Kun puisto rehevöityi, lähtivät myös eläimet rohkeammin liikkeelle. Nokka ja Kulta ovat nähneet tai kuulleet jyrsijöitä jokaisella ulkoilukerrallaan. Varsinkin Nokka, joka tuli perheeseen löytöeläinkodista, osaa vainuta saaliin.
"Luultavasti se on oppinut taitonsa nuorena, vapaana juostessaan", Kaarlela arvelee.
Kulta on kiinnostuneempi linnuista, joiden liikkeitä se jaksaa seurata loputtomiin. Lintujen onneksi kissa pysyy kytkettynä koko ulkoilun ajan.
Ei kuitenkaan aina niin, että linnut pelkäisivät kissoja. Jo kahtena kesänä puistossa on pesinyt varispariskunta, joka puolustaa pesäänsä aggressiivisesti.
Silloin Kulta ja isäntä ovat vaihtaneet reittiään varisten hautomispuuhien tieltä.