Tehtaanmyymälöitä on ripoteltu tiheästi ympäri Suomea, ja lisää tuntuu nousevan kuin sieniä sateella.
Tehtaanmyymäläksi ei kuitenkaan voi kutsua mitä tahansa putiikkia maantien varressa.
Nimikettä saa käyttää markkinaoikeuden päätöksen mukaan pääsääntöisesti vain tehtaan kanssa samalla paikkakunnalla sijaitseva kauppapaikka, jolloin tuotteiden hinnat ovat edullisempia esimerkiksi vähentyneiden varastointi- ja kuljetuskustannusten vuoksi.
Myös tunnetut suomalaiset yritykset ovat pystyttäneet tehtaanmyymälöitä ja outletteja hanakasti. Esimerkiksi Pentikin kotimaantuotanto on keskitetty kokonaan Posiolla sijaitsevalle keramiikkatehtaalle, jonka kyljessä on näyttävä tehtaanmyymälä kulttuurikeskuksineen. Tehtaanmyymälöitä on kuitenkin kaikkiaan 13.
"Nimikkeen käytöstä on käyty paljon kirjeenvaihtoa, mutta ei se lainvastainen ole. Nimikkeen kautta kuluttajalle tulee mielikuva edullisista löydöistä", Pentikin myyntijohtaja Maija Viertola perustelee.
Viimeisimpiä uutuuksia ei tehtaanmyymälästä saa halvalla.
"Kakkoslaadun keramiikkaa saa 25 prosenttia halvemmalla, ja sitä myydään paljon. Samoin edellisten sesonkien tuotteita", Viertola sanoo.
Marimekolla puolestaan on Suomessa kolme tehtaanmyymälää, jotka sijaitsevat tehdaspaikkakunnilla. Lisäksi yrityksellä on neljä tehdasmyymälän nimikkeellä toimivaa pistettä.
Lue lisää torstain Kalevasta!