Itä-Euroopan sosialististen järjestelmien lopullinen romahdus alkoi marraskuussa 1989 Berliinin muurin murtumisesta.
Arabimaiden jasmiinivallankumouksen lähtölaukauksena saatetaan vastaavasti muistella Tunisian "palomuurin" murtumista tammikuussa 2011.
Tunisia kuului ennen vallankumousta - hieman yllättäen - arabimaailman jyrkimpiin nettisensuroijiin.
Al-Jazeeran mukaan Tunisian sensuuriviranomaiset saattoivat puuttua mihin tahansa kotivideoista poliittisiin kirjoituksiin. Sitten tuli muutos ja se tapahtui nopeasti. Tällä hetkellä Tunisian sensuuriviranomaiset siivoavat lähinnä vain pornografista aineistoa.
Sensuurin murtuminen niin Tunisiassa kuin muissakin arabimaissa on perustunut pitkälti niin sanottuihin välityspalvelimiin (proxy server), jotka välittävät kielletyllä palvelimella olevan aineiston asiakaskoneelle ja myös päivittävät sitä reaaliaikaisesti.
Kun välityspalvelimia tulee koko ajan lisää ja ne myös vaihtavat jatkuvasti paikkaansa, ei yhdenkään maan sensuurikoneisto pysy perässä.
Esimerkiksi Syyrian kaltaisessa tiukassa poliisivaltiossa on tämän vuoksi pystytty koko ajan käyttämään Facebookia ja Twitteriä, vaikka virallisesti ne ovat olleet hallituksen sensuurikoneiston sulkemia eli blokkaamia, kertoo New York Times.
Syyrian hallitus onkin jo huomannut tilanteen toivottomuuden. Se vapautti pari viikkoa sitten Facebookin ja YouTuben käytön kokonaan, ensimmäistä kertaa yli kolmeen vuoteen.
Tällä ei ole toistaiseksi ollut suurempia poliittisia seurauksia. Damaskoksessa nähtiin viime torstaina spontaani, noin 1 500 ihmistä koonnut mielenosoitus, kun poliisi oli hakannut erään kauppiaan pojan, mutta siinä kaikki - ainakin toistaiseksi.
Guardian-lehden Lähi-itä-ekspertin Ian Smithin mukaan verkkosivujen vapauttaminen saattoi tosiasiassa jopa kiristää Syyrian nettisensuuria.
Kun sivustojen käyttö on laillista, myös käyttäjien seuraaminen on helpompaa. Anonyymien välityspalvelinten käyttö on tehty samanaikaisesti aiempaa vaikeammaksi, Smith väittää.
Välityspalvelimet ovat vain yksi keino nettisensuurin kiertämiseen, muistuttaa tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.
Tarjolla on esimerkiksi kaupallinen VPN-yhteys, joka toimii Järvisen mukaan melkeinpä missä vain "pienellä virittämisellä", sekä ilmainen TOR-verkko.
"Käyttöliittymäksi riittää tavallinen pc, siihen saa eniten kierto-ohjelmia... Mitään nettiselailun mahdollistavia kännyköitä ei todellakaan tarvita, TOR-verkkoa ei käsittääkseni sellaiseen edes saa. Kännyköitä on sitä paitsi helpompi valvoa, koska ne käyttävät usein tavallista 3G-verkkoa", Järvinen kertoo.
Vaikka sensuroitujen sivujen avaaminen on Järvisen mukaan helppoa, hän ei usko, että diktatuurimaiden sensuurikoneistot olisivat ihan heti romahtamassa.
"Uudet teknologiat ovat kuitenkin harvalukuisen eliitin puuhastelua... Valtaosa kansasta ei pysty kiertämään sensuuria ja se riittää kyseisten maiden hallituksille. Suurille massoille taas voi hyvinkin riittää se, mitä niiden omat hallitukset tarjoavat", Järvinen selvittää.