Kaavoituksesta väitellyt oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen pitää täysin yllättävänä ja yliampuvana hallituksen esitystä supistaa kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituksessa.
Syrjänen muistuttaa, että vuonna 1999 säädetyssä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettiin yhdeksi tavoitteeksi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.
"Tämä on aivan väärä signaali samanaikaisesti kun hallitus pyrkii edistämään kansalaisvaikuttamista politiikkaohjelmallaan."
Entisen Asuntohallituksen pääjohtajana toiminut Syrjänen tyrmää hallituksen väitteen, että valitusoikeuksia rajaamalla voidaan tehostaa asuntotuotantoa.
Vuorovaikutus vähentää
kaavavalituksia
"Valtaosassa Suomen kuntia rakennushankkeet viivästyvät kysynnän puutteesta. Maan hankinta ja kaavoitus on aloitettu yleensä rakentamistarpeeseen ja -aikatauluihin nähden liian myöhään ja tehottomasti", Syrjänen korostaa.
Syrjänen oli syyskuun lopulla eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana rakennuslain muutoksesta. Valiokunnalla on vielä kesken asiantuntijakuuleminen.
"Toimivalla osallistumisella ja vuorovaikutuksella on parhaat mahdollisuudet vähentää tarvetta kaavavalituksiin. Kiire ja hosuminen johtavat huonoihin tuloksiin ja tarpeeseen valittaa huonoista ja lainvastaisista kaavoista", Syrjänen painottaa.
Hallinto-oikeudet suhtautuvat myös epäilevästi valitusoikeuden rajaamiseen.
"Riittävä mahdollisuus saattaa viranomaispäätösten lainmukaisuus riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi on oikeusvaltion keskeinen periaate", Helsingin hallinto-oikeus korosti lausunnossaan tonttitarjontatyöryhmän mietintöön.
Tonttipulan perimmäisenä syynä ei voida Vaasan hallinto-oikeuden mukaan pitää valitusoikeutta ja hallinto-oikeuksien käsittelyaikoja, vaan kaavatyötä ja lupapäätösten valmistelua, mitkä pitäisi tehdä ammattitaidolla.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kannattaa rajaamista, mutta muistuttaa, että keskeisin ongelma on kuntien kaavoitusresurssien riittämättömyys.
Rakennus- ja kiinteistöala antaa vahvan tuen hallituksen esitykselle.
Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA viestittää, että kaavavalitusten uudistamisessa pitää olla valmiutta myös pidemmälle meneviin muutoksiin. Kaavoituksen hitaus häiritsee järjestön mukaan kunnallisten ja liiketoiminnallisten palvelujen järkevää järjestämistä.
Yksityisellä maanomistajalla ei ole mahdollista antaa oikeutta laatia maalleen kaavaehdotusta, jonka kunta käsittelisi. ASRA vaatii, että maanomistajien aloiteoikeutta kaavoitukseen selvitettäisiin.
Aiheettomat valitukset kuuluvat demokratiaan
Syrjäsen mukaan väitteet valitusten kaavojen käsittelyä hidastavasta vaikutuksesta eivät perustu tosiasioihin. Yli 90 prosentista kaavapäätöksiä ei valita kukaan.
"Vaikka valitusoikeus poistettaisiin kokonaan, sillä ei ole vaikutusta käsittelyn aikatauluihin ja sitä kautta tonttitarjontaan", Syrjänen korostaa.
Syrjänen ei yhdy näkemykseen, että jokaisessa kunnassa olisi ammattivalittajia. "On tietenkin aiheettomia valituksia, mutta se kuuluu demokratian pelisääntöihin."