Oulun lähikunnat haluavat hillitä väestövirtaa, mutta toisaalta ne haluavat, että kaavat etenevät nopeasti. Uuden rakennuslain mukainen tehostettu kuntalaisten kuuleminen ja korostettu valitusmahdollisuus jakaa Oulun seudun kuntien mielipiteitä.
Haukiputaan kunnanjohtajan Pasi Vallivaaran mielestä valitusoikeuteen pitää voida puuttua joissain tilanteissa työn nopeuttamiseksi. Kunnanjohtaja kieltäisi vaalitusoikeuden jos kaava saavuttaisi valtuustossa laajan, vaikkapa 2/3 -osan kannatuksen.
Vaihtoehtoisesti Vallivaara rokottaisi aiheettoman valituksen tehneitä kohtuullisella korvauksella. Hän kannattaa myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanteen yhdyskuntarakentamisseminaarissa torstaina esittämää valituslupamenettelyä. Sen mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä tehtyyn valitukseen edellytettäisiin korkeimman hallinto-oikeuden myöntämää valituslupaa.
Myös Oulunsalon kunnaninsinööri Jouko Leskinen kannattaa hallinto-oikeuden jälkeistä valitusoikeuden rajoitusta.
Ensi kesänä rakennettavan Oulunsalon Kouranpellon alueen kaava makasi kolme vuotta korkeimmassa hallinto-oikeudessa valituksen vuoksi. "Kirjastokaavan valitus tuli käsitellyksi vuodessa."
Leskinen etsisi myös entistä joustavampia keinoja kaavan suunnittelun kuulemiseen. Hän nopeuttaisi myös liiketonttien kaavan käsittelyä silloin, kun pörssilaki ja rakentamislain julkisuusvaatimus törmäävät yhteen.
Tyrnävän aluearkkitehdin Maija Niemelän ja Kiimingin kaava-arkkitehdin Hilkka Lempiäisen mielestä uuden lain mukainen kaavoitus etenee sen sijaan hyvin. "Suunnitteluvaiheen keskustelut ovat kaikista tärkeimpiä", korostaa Niemelä.
Ongelmat vaihtelevat eri kunnissa
Muutenkin kuntien kaavoituksessa ja tonttitarjonnassa on eroja.
Tyrnävän kunnan maapolitiikka ja kaavoitus on hyvässä kunnossa. Murron kaava-alueen vierestä kunnan raakamaa on loppunut. "Alueen myöhempi laajentaminen tulee kunnassa mietittäväksi", sanoo Niemelä. Ensin kuitenkin laajennetaan Keskustaan ja Temmekselle.
Hurjan kasvun Kiiminki on viime vuosina rajoittanut kunnan tonttien myyntiä ja vuokrausta roimasti. Kaava-alueiden lieverakentaminen on kuitenkin hurahtanut ylös. Myös yksityisten omistamat tontit ovat menneet kuin kuumille kiville.
Kaava-arkkitehti Hilkka Lempiäinen haluaa, että päättäjät rajoittaisivat haja-asutusrakentamisen vain sellaisille alueille, joissa on osayleiskaava.
Asemakaavan ulkopuolinen rakentaminen on riistäytynyt käsistä etenkin Oulunsalossa. Siellä ulkopuolisille alueille nousee vuodessa saman verran taloja kuin kaava-alueelle. Muualla Oulun lähikunnissa kolmasosa rakentamisesta vuotaa rakennuskaavojen ulkopuolelle.
Hallitsematon rakentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia kunnallistekniikkaan ja palveluihin. "Jos tästä aiheutuvat yhteiskunnan kustannukset voitaisiin heiltä periä, niin mikä sinä. Mutta kun ei ainakin jossain määrin pitäisi pystyä ohjaamaan järkevään paikkaan", sanoo Leskinen.
Haukiputaalla on kiinnitetty eninten huomiota kunnan maapolitiikkaan. Kunta on käyttänyt muun muassa pakkolunastusta. Myös kaavoitetut yksityisten omistamat tontit halutaan tehokäyttöön. Rakentamattomille yksityisille tonteille on määrätty lain sallima korkein kiinteistövero.