Sovun hieronta Kempeleen maapoliittisesta ohjelmasta ei näytä onnistuvan. Maanomistaja Tapio Juvanin mielestä asiassa ei käydä mitään neuvotteluja, vaan kunnan ratkaisu on yksinkertaisesti rajata valittajat pois uudesta ohjelmasta ja jättää maankäyttösopimukset heidän kanssaan tekemättä. Tästä on hänen mukaansa jo näyttöä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola (kesk.) torjuu tämän jyrkästi ja toteaa, että iät ajat Kempeleessä on noudatettu periaatetta, että jos jonkun kanssa ei päästä kaavoituksesta yksimielisyyteen, maankäyttösopimusta ei hänen kanssaan tehdä. Neuvottelut itse ohjelmasta jatkuvat hänen mukaansa edelleen, kuten valtuusto keväällä edellytti.
Kempeleen jo kertaalleen hyväksymässä maapoliittisessa ohjelmassa on muun muassa kiistanalainen maan arvonnousun leikkuri, jonka perusteella kunta perisi kaavoitettavasta maan arvonnoususta 40 prosenttia kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiin. Rakennusluvalle saattaa näin tulla hintaa jopa 25 000 euroa.
Viime tammikuussa 211 kempeleläistä maanomistajaa valitti ohjelmasta Oulun hallinto-oikeudelle. Maanomistajat pitävät ohjelmaa maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena ja vaativat sen kumoamista kokonaan. Päätöstä odotetaan vielä tälle vuodelle.
Nokkamiehet silmätikkuina
Nyt Tapio Juvani on vakuuttunut, että häntä ja muita valittajien nokkamiehiä syrjitään kunnan kaavoituspäätöksissä. Hän perustelee väitettään kunnanhallituksen kesäkuisella ratkaisulla Ollakan asemakaavoituksessa. "Päätöksessä meidät rajattiin ulos valmiista kaavaehdotuksesta. Siinä oli puhtaasti kostomentaliteetti päällä, kun juuri me satuimme olemaan kyseessä."
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Tahkola torjuu väitteen: "Ihan höpöpuhetta. Heidän kanssaan ei vain päästy sopimukseen. Eihän me voida panna hehtaaritolkulla systeemeitä jumiin, jos jonkun kanssa ei päästä sopimukseen."
Juvanin ja kumppaneiden olisi pitänyt hyväksyä kiistanalainen 40 prosentin arvonlisämaksu, josta he hallinto-oikeudelle valittivat.
Vilkasta keskustelua verkkosivuilla
Pöytäkirjassa todetaan, että koska ne periaatteet, joiden mukaan toimitaan kaavoitettaessa yksityisten omistamaa maata, ovat edelleen ratkaisematta, rajataan kyseiset tilat eli kaavan laajennus pois valmisteltavasta asemakaavasta.
Tahkolan mukaan mistään syrjinnästä ei ole kyse. "Vuosien varrella on monta kertaa menetelty näin. Jos jonkun kanssa ei päästä sopimukseen, niin silloin heidät jätetään ulkopuolelle. Yleensä he ovat kuitenkin ajan kanssa tulleet mukaan tavalla tai toisella."
Kysymykseen, mitä muita mahdollisuuksia maanomistajalle jää, jos sopimukseen ei päästä eikä kaavaa tule, Tahkola vastaa: "Jatkaa potunviljelyä."
"Onhan niitä olemassa suunnittelutarveratkaisuja ja muita, mutta asiat pitää sopia ja sitten mennä eteenpäin", hän lisää. Ota tai jätä -meiningillä kunta ei Tahkolan mukaan ole liikkeellä. "Kunta ei sanele, vaan neuvotteluteitse mennään niin pitkälle kuin mahdollista."
Tapio Juvani on tilanteesta niin suivaantunut, että on laatinut asian ympärille nettiin omat blogityyppiset kotisivut. Osoite on www.kempele.net. "Sivusto on ollut auki muutaman viikon ja siellä käydään jo vilkasta keskustelua niin Kempeleen maapolitiikasta kuin muistakin asioista."