EU:ssa ei ole vireillä puuta polttavien tulisijojen päästörajojen määritystä, mutta Suomen ympäristöministeriöllä on silti ilmeistä intoa seurata asiassa muutaman Keski-Euroopan maan esimerkkiä. Tiukkojen määräysten asettamista järkevämpi linja on kuitenkin jakaa puulla lämmittäville valistusta ja esittää korjausehdotuksia. Muutkaan näin kylmän vyöhykkeen maat eivät ole ryhtyneet asettamaan puuta käyttäville kattiloille, uuneille tai takoille päästörajoja.
Normit voisivat pelottaa puulämmitystä havittelevia. Tulisija on kuitenkin näillä leveysasteilla välttämätön ainakin varalämmittimenä kriisitilanteiden varalle.
Tulisijan rakenne vaikuttaa paljon siihen, kuinka mittavia päästöt ovat. Yhtä suuri on polttoaineen vaikutus. Kuiva ja hyvälaatuinen pilke palaa puhtaimmin. Sitä eivät kaikki saunanlämmittäjätkään tule muistaneeksi, vaikka pääsisivät kuivia pilkkeitä käyttäen löylyyn nopeasti. Kosteat halot aiheuttavat turhaa työtä sekä ajanhukkaa - ja merkitsevät lähiympäristölle isoa hiukkaskuormaa.
Kunnon polttopuun merkitys tunnettiin Suomessa hyvin silloin, kun muuta lämmityskeinoa ei ollut. Tieto ei ole välittynyt kaikille keskuslämmitykseen tottuneille.
Suomalaiset tulisijojen tekijät ovat sen sijaan ottaneet määrätietoisesti käyttöön yhä tehokkaampia ja polttoainetta mahdollisimman puhtaasti käyttäviä rakenteita. Kotimaiset takkojen ja uunien valmistajat pystyvät tarjoamaan tuotteitaan turvallisin mielin vientiin myös maihin, joissa päästörajoja on asetettu.
Erityisen kohtuutonta olisi, jos rajoja ryhdyttäisiin sanelemaan myös vanhoille uuneille. Ympäristöministeriö voi sen sijaan jakaa valistusta, joka kertoo esimerkiksi avotakkojen omistajille mahdollisuuksista muuttaa tulisija lämpöä varaavaksi ja puhtaammin palavaksi. Esimerkiksi myynnissä olevat takkasydämet ovat helppo parannuskeino.
Avotakka onkin monella muulla tapaa kuin kenties ulkonäöllisesti kehnoin mahdollinen tulisija. Se tupsauttelee savua sisätiloihinkin. Hallitsematon paloilman saanti johtaa suuriin hiukkaspäästöihin. Avotakkoja muurattiin erityisesti halvan öljyn aikoina. Niitä hankittaessa ei ajateltu lämmityskulujen pienentämistä. Usein avotakka nielee huoneistosta enemmän lämmintä ilmaa kuin antaa sitä tilalle.
Yhteiskunta tarjoaa avustusta remontteihin, joilla uudistetaan myös lämmitysjärjestelmiä. Tukea tulee myös joillekin lämmityspuun käyttäjille. Kohtuullista olisi, että yhteiskunta toimisi tasapuolisesti. Nykyään kaikki lämmityspuuta tekevät eivät ole tuen suhteen samalla viivalla.
paakirjoitus@kaleva.fi