Väliraporttivaiheessa olevasta tutkimuksesta ei ole erotuomariksi, miten Pohjanlahdella voimassa oleva valikoiva lohenkalastus vaikuttaa luonnonvaraisiin lohikantoihin. Maa- ja metsätalousministeriö aikaisti 2004 lohen merikalastusta kolmivaiheisesti niin, että tulevana kesänä niin sanottu valikoiva kalastus voidaan aloittaa 14 päivää ennen yleisen kalastuskauden alkua. Viime kesänä aikaistus oli kymmenen päivää.
Alun perin saaliiksi piti ottaa vain istutuslohet, jotka piti merkitä rasvaeväleikkauksin. Niitä ei kuitenkaan tehty. Asetuksella sitten säädettiin valikoivan kalastuksen tarkoittavan sitä, että kalastajan on laskettava takaisin mereen yli 85-senttiset lohet. Järjestely ja lohipolitiikan poukkoilu synnyttivät internetiin lohiadressin, joka luovutetaan eduskuntaryhmille ja hallitukselle 14. helmikuuta. Ensimmäinen allekirjoittaja oli maaherra Hannele Pokka. Adressiin on tullut yli 19 000 nimeä.
Tutkija Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) myöntää, ettei vuotta vaille valmis tutkimus ainakaan vielä sisällä dramatiikkaa. Lohitilanne sinänsä on dramaattinen, sillä niin vähän niitä on tällä hetkellä niin avomerellä, kuin rannikoilla ja joissa. Silti esimerkiksi Tornionjoelta lähti viime kesänä merivaellukselle kohti Itämerta huippumäärä vaelluspoikasia, mutta joessa saaliit putosivat puoleen edelliskesästä.
Valikoivaan lohenkalastukseen osallistui Pohjanlahdella viime kesänä 41 kalastajaa 83 rysällä. He toivat maihin noin 2 000 lohta eli 14 tonnia. Yli 85-senttisiä kalastajat vapauttivat 860, joista runsaat puolet oli alkuperältään luonnonvaraisia.