Tunteet liittyvät vahvasti välipalojen naposteluun. Datamonitorin tekemä tuore tutkimus osoittaa, että välipalat ovat ennen kaikkea itsensä hemmottelua. Vain 20 prosenttia kuluttajista pyrkii löytämään terveellisen vaihtoehdon, vaikkakin luku on kasvussa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
"Usein stressi ja pyrkimys paeta hetkeksi arjesta ajavat ihmisiä välpaloihin", toteaa tutkimuksen laatija, markkina-analyytikko Richard Parker. Vaikka ihmiset tiedostavat esimerkiksi suklaapatukan epäterveellisyyden välipalana, tieto ei vaikuta valintaan, kun kiireen keskellä halutaan hemmotella itseä.
Jos halutaan lisätä terveellisten välipalojen kuten myslipatukoiden ja terveysvaikutteisten juomien kysyntää, niiden markkinoinnissa tulisikin Parkerin mukaan korostaa juuri hemmottelupuolta. Kuluttajat toivoivat terveellisten välipalojen valmistajien parantavan huo tuotteidensa makua.
"Kiireisyys ei välttämättä ole suomalaiselle tärkein syy epäterveellisten vaihtoehtojen valintaan", ravitsemusterapeutti Marja Vanhala arvioi suomalaisten välipalatottumuksia. On vain tullut tavaksi, että työpäivän aikana tarjotaan herkkuja, tai hemmotteluhetki liittyy illalla kotona rentoutumiseen. Vanhala korostaakin, että välipalan ja herkutteluhetken ero kannattaa tehdä itselleen selväksi. Rehellisten hemmottelutuotteiden ei tarvitsekaan olla terveellisiä, mutta niitä ei tulisi nauttia päivittäin.
Yksinkertaisimmillaan välipalaksi käy vaikkapa kotimainen omena. Nythän välipalasta on tullut melkein pieni ateria, mikä saattaa osittain olla seurausta mainonnan luomasta tarpeesta. Vanhala kannustaisikin ihmisiä pohtimaan välipalan tarkoitusta sekä sen osuutta koko energian saannista. Välipalan historia ei edes ole kovin pitkä, siitä vain on tehty eräänlainen välttämättömyys. "Riittävä ja monipuolinen lounas auttaa aterioiden välisen tasapainon löytämisessä", Vanhala evästää terveydestään huolehtivia.