Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ei halua enää itse luonnehtia Suomea "sotilaallisesti liittoutumattomaksi". Valiokunta ottaa kantaa myös Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen rohkeammin kuin maan hallitus.
Ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Siinä valiokunta tyytyy toteamaan, että selonteon mukaan Suomen puolustusratkaisu perustuu "sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn".
Valiokunnan jäsen Jari Vilén (kok.) tulkitsi, että tyytymällä vain toteamaan asian valiokunta ei yhtynyt hallituksen kantaan Suomen liittoutumattomuudesta.
Vilénin mukaan lopputulos oli kompromissi, jonka kokoomuskin saattoi hyväksyä. Alunperin kokoomus ajoi muotoilua, jossa Suomi olisi määritelty Naton ulkopuolella olevaksi EU-jäsenvaltioksi, jolla on uskottava kansallinen puolustuskyky.
Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan liittoutumattomuutta ei haluttu kirjata valiokunnan omana kannanottona siksi, että haluttiin välttää keskustelua, joka ei johda mihinkään.
Jaakonsaari määritteli itse Suomen aseman niin, että "Suomi on liittynyt EU:n turvallisuusyhteisöön". Valiokunnan tiedotustilaisuudessa vieressä istunut varapuheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio (kesk.) piti selvänä, ettei Suomi ole sotilaallisesti liittoutunut.
Selonteot
joutavat pois
Nato-yhteistyöstä valiokunta "korostaa, että Naton jäsenyyden tulee tulevaisuudessakin olla yksi turvallisuuspolitiikan todellinen vaihtoehto". Hallituksen selonteossa sama asia todettiin selvästi laimeammin niin, että jäsenyyden hakeminen säilyy mahdollisuutena jatkossakin.
Ulkoasiainvaliokunta löysi paljon arvosteltavaa hallituksen selonteosta ja sen johtopäätöksistä. Arvostelussaan valiokunta saattoi tukeutua useiden kuulemiensa asiantuntijoiden mielipiteisiin.
Valiokunnan mielestä esimerkiksi turvallisuusriskien hahmottaminen selonteossa esitettyjen arvioiden perusteella on vaikeaa.
Hallituksen EU-linjaukset ovat yleisellä linjalla ja täsmentymättömiä. Uskonnollisen fundamentalismin vaikutuksia turvallisuuteen olisi pitänyt analysoida perusteellisemmin. Valiokunnan lausunnosta voi lukea myös monia huolia Venäjän kehityksestä.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että nykyisenlaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista selonteoista luovuttaisiin ja niiden sijasta hallitus esittelisi eduskunnalle suppeamman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen strategiansa.
Valiokunta puoltaa Suomen osallistumista EU:n "nopean toimintavalmiuden voimavarojen" kehittämiseen ja niihin kuuluviin "taisteluosastoihin". Suomessa päätökset operaatioihin osallistumisesta pitää valiokunnan mielestä tehdä niin, että eduskunnan nykyinen toimivalta säilyy.
Jaakonsaaren mukaan luontevinta ainakin näillä näkymin olisi, että eduskunnan osalta päätökset tehtäisiin valiokuntatasolla eikä täysistunnoissa. Hän perusteli tätä sillä, että päätöksiin liittyy usein salassa pidettäviä tietoja ja päätökset on usein myös tehtävä nopeasti.
Tennilä ja Siimes
eri linjoilla
Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön jätettiin pari eriävää mielipidettä. Ulla Anttila (vihr.) ja Suvi-Anne Siimes (vas.) halusivat nopeuttaa jalkaväkimiinoista luopumista. Esko-Juhani Tennilä (vas.) ehdotti kielteistä kantaa EU:n niin sanotuille taistelujoukoille ja halusi, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus kirjataan myös valiokunnan omaksi kannanotoksi. Tennilä ei saanut tukea ehdotuksilleen edes puoluetoveriltaan Siimekseltä.
Hallituksen turvaselonteon arviointi jatkuu vielä eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Se laatii selonteosta varsinaisen mietinnön, josta tulee ehdotus eduskunnan vastaukseksi hallitukselle. Selonteon loppukäsittely täysistunnossa on kaavailujen mukaan vielä ennen joulua.