EU:n uusi perustuslaki vahvistaisi toteutuessaan entisestään pääministerin asemaa Suomen Eurooppa-politiikan johdossa ja Suomen edustajana unionimaiden päämiesten huippukokouksissa.
Näin arvioi eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka antoi perjantaina oman lausuntonsa perustuslakisopimuksesta. Valiokunnan mielestä Eurooppa-neuvoston eli huippukokouksen aseman virallistaminen ei voi olla merkityksetön seikka presidentin ja valtioneuvoston välisten käytäntöjen kannalta.
Ulospäin kysymys eri valtioelinten asemasta EU-politiikan johdossa on näkynyt lähinnä kysymyksenä siitä, osallistuuko tasavallan presidentti pääministerin ohella EU-huippukokouksiin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoi, ettei presidentin osallistumiselle huippukokouksiin ole jatkossakaan estettä, mutta hän korosti, että hallituksen asia on päättää delegaation kokoonpanosta.
Suomessa EU:n perustuslain hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä eduskunnassa. Nyt ehdotetussa muodossaan perustuslaki ei ilmeisesti tule koskaan voimaan, sillä se on hylätty Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä.
Suomessakin noin 50 kansanedustajaa - perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Arja Alhon (sd.) johdolla - ovat vaatineet neuvoa-antavaa kansanäänestystä EU:n perustuslaista. Alho ja muut asiaa ajaneet perustuslakivaliokunnan jäsenet olivat nyt kuitenkin valmiita hautaaman asian tällä erää juuri siksi, että perustuslaki neuvotellaan vielä uusiksi.
Uuden EU-perustuslain voimaantuloon Ahvenanmaalla tarvittaisiin maakuntapäivien hyväksyminen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä kielteinen kanta siellä johtaisi hyvin ongelmalliseen tilanteeseen Suomen ja maakunnan osalta.
Sen vuoksi valiokunta korostaa, että kansallista valmistelua on syytä jatkaa, jotta oikeudellisesti epäselvää tilannetta ei pääse syntymään.
Ahvenanmaa on vaatinut itselleen edustajaa EU:n parlamenttiin ja myös puhevaltaa EU:n tuomioistuimissa.