Valio nousi Ve­nä­jä-pa­kot­tei­den ikees­tä, yh­tiöl­lä oma tehdas Mos­ko­van lähellä

Syksyllä 2014 Venäjä asetti vientikiellon EU:n maataloustuotteille. Valio kärsi päätöksestä.

Kuva: Leinonen Jukka

Toimitusjohtaja Annikka Hurmeen työhuoneen seinällä on valiolaisen Atte Artimon maalaus, joka valmistui olympiavuonna 1952. Maalauksessa on monen maan kansalaisia ja useimmilla heistä on kädessään jäätelö.

Valiolla oma tehdas lähellä Moskovaa, jossa tehdään juustoja paikallisesta raaka-aineesta.

Syksyllä 2014 näytti synkältä. Venäjä oli asettanut vientikiellon EU:n maataloustuotteille. Suomessa ykköskärsijä oli Valio. Nyt Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme toteaa, että yhtiöllä on kasvun vuosi ensi kertaa plussalla sitten pakotteiden.

- Toki omistajien saama maidon hinta on edelleen alhainen.

Miten hattutemppu tehtiin?

- Kasvua on ollut kautta linjan ja rasvan hinnan nousu on auttanut.

Lisäksi vienti vetää hyvin moniin maihin.

 Moni voi luulla, että vienti Venäjälle on täysin seis.

- Ei ole. Voimme viedä lastenruokaa ja tuotteita, jotka eivät ole maitopohjaisia. Lisäksi Valiolla on Moskovan lähellä oma tehdas. Siellä valmistetaan muun muassa juustoja, mutta raaka-aine on paikallista.

Hurme erottaa juustojen vivahteet.

- Huomaan eron, jos juusto on valmistettu venäläisestä maidosta. Mutta se on hyvää juustoa ja laatutarkkailu on tehokasta.

Erikoista maidon hinnoittelua

Viennistä siirrytään Valion perusmaitoihin. Niiden markkinaosuus on noin 30 prosenttia. Parhaimmillaan se on ollut yli 70 prosenttia.

- On hyvä, että kuluttajalle on paljon vaihtoehtoja. Jos ei olisi laajaa valikoimaa, niin ala pysähtyisi.

Kaupassa kuluttaja voi ihmetellä, miksi Valion hinta perusmaidoissa ei ole samalla tasolla kuin kilpailijoiden.

Toimitusjohtaja Annikka Hurmeen työhuoneen seinällä on valiolaisen Atte Artimon maalaus, joka valmistui olympiavuonna 1952. Maalauksessa on monen maan kansalaisia ja useimmilla heistä on kädessään jäätelö.

Taustalla ovat kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaukset Valion määräävästä markkina-asemasta. Jos ei ihan rakettitiedettä, niin kimuranttia maidon hinnoittelu on.

- Määräävä markkina-aseman takia emme voi hinnoitella perusmaitoja vapaasti. Suomessa myytävässä perusmaidossa hinnoittelu on sidottu Valion kaikkien tuotteiden ja toimintojen tulokseen. Jos onnistumme vaikkapa jonkin erikoistuotteen myynnissä hyvin, niin se vaikuttaa perusmaidon hintaan.

Osuuskunnan raaka-aineen hinnan ja tuloksen välisen eron ymmärtäminen on hankalaa. Valiossa ajatellaan, ettei viranomaisenkaan ymmärrys ole ihan riittänyt.

Korkein hallinto-oikeus langetti Valiolle 70 miljoonan euron sakon määräävän markkinaosuuden väärinkäytöstä eli niin sanotusta saalistushinnoittelusta. Tuomion myötä kilpailijat hakivat vahingonkorvauksia. Niitä on noin sadan miljoonan euron edestä.

Hurme myöntää, että prosessi on ollut vaikea kaikille. - Nyt on katsottava eteenpäin. Ei tämä yöunia saa viedä.

Muutoshakemus jumittaa

Valiolla ei ole jääty ihmettelemään. Kilpailuvirastolta on haettu muutosta velvoitteeseen myydä kiintiömaitoa kilpailijoille. Määrä on noin 10 prosenttia Valion tuottajilta hankitusta maidosta vuodessa. Velvoite määrättiin vuosituhannen alussa, kun Valio paisui uusien ostojen myötä.

- Silloin velvoite oli perusteltu. Oli oikein, että pienet meijerit saivat ostaa meiltä maitoa. Nyttemmin markkinoilla on isoja kilpailijoita, jotka käyttävät velvoitetta hyväkseen tuloksensa pönkittämiseen.

Tilanne on muuttunut paljon 17 vuoden aikana.

- Maitokiintiöistä on luovuttu EU-alueella. Tuotteet liikkuvat maasta toiseen vauhdikkaasti. Velvoitteen olisi alun perin pitänyt olla määräaikainen.

Maidon juonti valahti alas

Kaupassa kuluttajalle on tarjolla maitoa joka lähtöön ja kaikille näyttää löytyvän kysyntää. Siksi on yllätys, että juotavan maidon kulutus on vähentynyt voimakkaasti.

Rasvattoman maidon kulutus pieneni viime vuonna edellisvuodesta liki kymmenen prosenttia. Kevyt- ja täysmaidon kulutus pysyi edellisvuoden tasolla.

Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna 118 litraa asukasta kohden.

Hurme toteaa, että laskusta huolimatta kulutetut maitomäärät ovat suuria.

- Me pohjoismaalaiset olemme maitokansaa.

Perusmaitojen kulutuksen notkahdus ei näy paljon, sillä maitopohjaiset välipalat ja juustojen kulutuksen kasvu kompensoivat maidon menekin vähenemistä.