Valion uusi, vuodenvaihteessa aloittava toimitusjohtaja Harry Salonaho on suurelle yleisölle tuntematon. Sitä hän oli myös maitoisännille, kun Valion hallintoneuvosto ilmoitti syksyllä hänen nimityksestään.
Kansainvälisessä pakkausteollisuudessa yli 20 vuotta toiminut Salonaho on kuitenkin hyvin tunnettu nimi. Hän tulee Suomeen Saksasta, jossa hän toimi kansainvälisen pakkausyrityksen Tetra Pakin Euroopan toimintojen varatoimitusjohtajana. Viime kesänä hän jätti tehtävän ja perusti oman yrityksen Wiesbadeniin.
Salonaho kehuu, että Valio on kaikin puolin hyvässä kunnossa, uuden toimitusjohtajan ei tarvitse tehdä vallankumousta.
"Valion vahvuudet ovat erittäin arvostettu tuotemerkki niin Suomessa kuin Euroopassakin. Valion tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on erittäin mittavaa: siellä on töissä 120 henkeä ja rahaa käytetään noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Kaiken lisäksi yritys valmistaa maitotuotteita kustannustehokkaasti."
Salonahon mukaan Valion yrityskokokin on aivan riittävä, mitään suunnitelmia liittoutumisesta tai fuusioista ei ole vireillä. Ruotsin suurin meijeri Arla ja sen toimitusjohtaja Åke Modig kuitenkin hämmentää aika ajoin mediakenttää kertomalla, että Arla ja Valio Suomesta sopisivat oikein hyvin yhteen.
"Valion omistajat ovat torjuneet Arlan lähentelyn kerta toisensa jälkeen. Tällä hetkellä heidän kanssaan ei ole minkäänlaisia keskusteluita käynnissä. Venäjän kaupasta Valio ja Arla kävivät keskusteluja, mutta Valion edustajat totesivat, että kaavaillusta yhteisyrityksestä ei olisi suurta hyötyä Valiolle", kertoo Salonaho Valion pääkonttorissa Helsingin Pitäjänmäellä.
Luoteis-Venäjällä, erityisesti Pietarissa ja Moskovassa Valio on oikein hyvissä asemissa, tosin kuin Arla ja juuri siksi Arla haluaisi vahvistaa asemiaan Venäjän markkinoilla.
Valion voi, Viola-sulatejuusto ja Oltermanni ovat erittäin tunnettuja merkkejä Venäjällä. Viola on suorastaan käsite ja erään tutkimuksen mukaan jopa tunnetumpi tuotemerkki kuin Nokia.
Venäjän viranomaiset haluavat kuitenkin rajoittaa elintarvikkeiden mittavaa tuontia lännestä ja suosia enemmän Venäjän omaa elintarviketeollisuutta tai ulkomaisten yritysten suoria investointeja Venäjälle.
"Meillä on koko ajan silmät ja korvat avoinna, mitä Venäjällä tapahtuu. Eräs vaihtoehto voi olla Valion oman tuotannon aloittaminen Venäjällä. Valion viennistä neljäsosa menee Venäjälle, siksi haluamme pitää kaikin keinoin markkinasta kiinni", sanoo Salonaho.
Virosta hankittu
juustola ja meijeri
Valio hankki loppusyksystä enemmistöosuuden Viron johtavasta juustolasta Vörussa. Ennestään Valiolla on meijeri Laevassa Keski-Virossa.
Salonaho myöntää, että Viron ja muidenkin Baltian maiden tuleva EU-jäsenyys on jonkinlainen uhka Valiolle. "Virossa on meijereitä, jotka maksavat maidosta vain puolet siitä, mitä me maksamme Suomessa. Tottahan se on uhka. Suurimmaksi osaksi Viron maito mennee etelän suuntaan eikä Suomenlahden yli pohjoiseen."
Pitkällä aikavälillä Viron kustannustaso lähestyy Salonahon mukaan EU:n keskitasoa, jolloin kilpailutilanne tasoittuu.
Salonaho lupaa, että Valio ei siirrä Violan tai Oltermannin valmistusta Viroon, vaikka siellä maito on halvempaa.
"Valio on Suomessa ainoa meijeriyhtiö, joka vie tavaraa. Suomen maitoylijäämä on vietävä jalostettuna ulos ja silloin ei ole järkeä omassa tuonnissa Suomeen. Kilpailijammekin saisivat harjoittaa vientiä, mutta kun eivät harjoita. Valio vie 40 prosenttia keräämästään maidosta", painottaa Salonaho.
Itäisen Keski-Euroopan uusia EU-maita Salonaho pitää paremminkin mahdollisuutena kuin uhkana. "Suomelle ja Valiolle avautuu iso markkina-alue. Elintason noustessa siellä on melkoisia mahdollisuuksia."
Salonaho myöntää, että Suomessa Valio ei pysty kasvamaan ainakaan yritysjärjestelyillä, siitä kilpailuviranomaiset pitävät huolen. Valion markkinaosuus maidossa on lähes 70, piimässä 85 ja jäätelöissäkin 45 prosenttia. Kasvu on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta.
"Meijeriteollisuudessakaan järkevä markkina-alue ei ole enää Suomi, vaan Luoteis-Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat. Ne ovat meidän kotimarkkina-aluettamme."
Valio on syntynyt alun alkaenkin viejäksi. Maakuntien meijerit perustivat Voin vientiosuusliike Valion vuonna 1905 viemään suomalaisvoita maailmalle. Satavuotisjuhlat pidetään syksyllä 2005.
Metsästystä
ja "maansiirtoa"
Vapaa-aikoinaan Salonaho harrastaa metsästystä ja omien sanojensa mukaan "maansiirtoa" golf-kentällä.
Saksan-vuosinaan hän on metsästänyt hirviä, saksanhirviä, peuroja, metsäkauriita ja villisikoja. "Sen lihaa, mitä ammutaan, pitää voida myös syödä."
Päättyneenä syksynä Salonaho ei ehtinyt hirvimetsälle, mutta tähän mennessä kaatoja on jo 32.
Salonaholla on luonnollisesti saksalainen metsästyskortti ja tutkinto suomalaisen lisäksi.
"Saksan metsästystutkinto on maailman vaikein: luettavaa on 1 200 sivua. Saksassa metsästyskokeet kestävät kolme päivää: kirjallinen koe, suullinen tentti ja ampuminen. Satsasin tutkintoon kolme viikkoa, seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan. Tutkinto meni läpi ensimmäisellä kerralla ja kiitettävällä arvosanalla!"