Hiihtotraumasta selviäminen vie yli kymmenen vuotta. Niin kauan on Aija Saaren, 31, viimeisestä lukion liikuntatunnin hiihtolenkistä, jonka päätteeksi hän pakkasi suksensa varaston perälle. Tiettävästi ne ovat siellä edelleen.
"Kuulun juuri siihen joukkoon, joka traumatisoitui yläasteen ja lukion liikuntatunneilla. Se oli kamalaa; aina liian pitkä lenkki ja liian vähän aikaa, piti hampaat irvessä yrittää ehtiä seuraavalle tunnille. Keli kuin keli, mentävä oli", oulunsalolainen muistaa.
"Ala-asteella tykkäsin vielä hiihdosta. Vanhemmat roudasivat kaiken maailman kilpailuihinkin."
Nyt Saari on menossa Kalevan kanssa Torikadun Intersportiin kokeilemaan hiihtovarusteita viimeisen päälle. Koko juttu on oikeastaan Tervahiihdon syytä.
"Olin viime keväänä Tervahiihdon maalikamerassa talkootöissä. Hiihto näytti mukavammalta kuin muistinkaan", Saari selittää.
"Yllätyin siitä hengestä, joka tapahtumassa oli. Ihmiset olivat jotenkin niin hyväntuulisia."
Syntyi päätös kohottaa kuntoa hiihtämällä. Tervahiihtoonkin on houkuteltu, mutta Saari ei lupaa mitään.
"Lenkkeilen koiran kanssa ja olen jäänyt koukkuun body pumpiin, käyn siellä vähintään kerran viikossa, joten luulisin olevani keskinkertaisessa kunnossa. Ensimmäiset hiihtolenkit ottavat varmasti koville, mutta jos vauhtiin pääsen, voisin kuvitella hiihtäväni pari lenkkiä viikossa. Varsinkin keväällä, jäällä, se oli lapsena tosi mukavaa."
Saari on valinnut mainion kunnonkohotuskeinon, vakuuttaa Jani Oravamäki, joka päivätöissään opastaa ihmisiä Aino Activen terveys- ja työhyvinvointialan ammattilaisena ja toimii lisäksi Oulun Hiihtoseuran Tehotiimin valmentajana.
Hiihdossa kaikki lihasryhmät joutuvat töihin. Tämä pätee varsinkin perinteiseen hiihtotapaan, vapaa tyyli on fyysisesti aavistuksen helpompaa.
"Hiihto on laji, jossa saa samassa paketissa lihaskunnon ja fyysisen kunnon", Oravamäki sanoo.
Hiihto on myös terveydelle ystävällinen laji, jossa ei juuri vammoja tule. Lumi toimii pehmusteena.
"Perinteisen hiihtäjillä saattaa joskus olla pohjevammoja, esimerkiksi kramppeja, ja akillesjännevammoja", Oravamäki sanoo.
Ja voivatko 747 000 suomalaista olla väärässä? Tuoreimman kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan tämä joukko lähtee ladulle vähintään kolme kertaa viikossa.
"Kannattaa kuitenkin myös esimerkiksi sauvakävellä tai kävellä. Lihaksisto pysyy paremmassa kunnossa, kun lihaksille ja hermostolle tulee erilaista kuormitusta ja liikettä", Oravamäki huomauttaa.
Intersportissa Aija Saarta on vastassa myyjä Matti Ylisirniö, joka joutuu ensimmäiseksi myymään ei-oota. Saari haluaisi "tavissukset, joilla voi hiihtää sekä perinteistä että vapaata." Sellaisia löytyy enää korkeintaan joistakin juniorimalleista.
"Jossain vaiheessa kombisuksilla hiihdettiin vuosia, mutta se on vaikea yhtälö, jos suksen täytyy pitää eikä se saa missään nimessä pitää", Ylisirniö selittää.
Hiihto on välineurheilua.
"Välineiden täytyy olla riittävän laadukkaat, ettei harrastus tyssää alkumetreillä", Ylisirniö sanoo.
Päädytään vapaan hiihtotavan suksipakettiin. Ylisirniö alkaa etsiä Saarelle sopivan mittaisia ja tarpeeksi jäykkiä suksia, ja urheiluvaateosaston myyjä Anne Holla oikeanlaista vaatekertaa. Viimeisen päälle varustettua hiihtäjää voi vilkaista tuosta vierestä.