Valamista sanotaan maailman toiseksi vanhimmaksi ammatiksi. Raahelaisen teräskonepajan Keycast Oy:n tekninen johtaja Pentti Kälkäinen myöntää, etteivät perusperiaatteet ole muuttuneet vuosituhansien aikana, mutta toteaa, että nykyaikaisilla laitteilla valaminen on aikaisempaa paremmin hallinnassa.
”Tämä meidän verstas on oikeastaan kuin terästehdas pienoiskoossa. Meillä on samanlaisia osastojakin.”
Valimoalaa on tietoisesti kehitetty valtakunnallisella ohjelmalla 1990-luvun alusta lähtien. Tietotekniikka ja -koneet näyttelevät tänä päivänä vielä hyvinkin perinteisellä teollisuuden alalla keskeistä osaa. Valutekninen suunnittelu sekä valamisen ja jähmettymisen simulointi ovat tärkeitä asioita. Kälkäisen mielestä valu on puoliksi valmis, kun se on hyvin suunniteltu.
Suomen ainoa valimotekniikan professori Juhani Orkas Teknillisestä korkeakoulusta vahvistaa tietokoneella tehtyjen ensimmäisten valujen varmistavan lopullisen valutuotteen onnistumisen.
”Se on myös imagokysymys. Näin saamme uutta väkeä ja nuoria kiinnostumaan tästä perinteikkäästä alasta.”
Valimoissa vapautuu paljon työpaikkoja
Vaikka tietotekniikan merkitys on koko ajan vain kasvanut, tarvitaan lopullisen tuotteen työstämiseksi edelleen kädentaitoa ja monenlaisia ammattilaisia. Tehtäviä hyvin kuvaaviin ammattinimikkeisiin kuuluvat muun muassa valusuunnittelijat, mallintekijät, kaavaajat, sulattajat sekä jälkikäsittelijät.
Valimoalalla ikärakenne on samankaltainen kuin teollisuudessa yleensä eli keski-ikä on suhteellisen korkea. Tulevina vuosina uusia työpaikkoja tulee runsaasti, mutta nuoret eivät vielä ole oikein innostuneet alasta. Valimoalalla yksi ongelma on ehkä siinä, että kaikki työtehtävät vaativat pitkää työkokemusta.
”Sen vuoksi me emme pysty varsinaiseen tuotantoon palkkaamaan kesätyöntekijöitä”, Kälkäinen sanoo.
Alan koulutus on keskittynyt Tampereelle Valimoinstituuttiin, joka sisältää sekä keskiasteen että ammatillisen koulutuksen, diplomi-insinöörien koulutuksesta vastaa Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä.
Orkaksen mukaan oppisopimuskoulutus on viime vuosien aikana lisääntynyt. Kun alalla on Suomessa noin 3000 työpaikkaa, niin oppisopimuskoulutuksen kautta ammattilaisia on koulutettu viimeisimpien viiden vuoden aikana yli 200.
Orkas uskoo suomalaisten valimojen säilyttävän asemansa, vaikka myöntääkin, että valimoteollisuus on hyvin riippuvainen suhdanteista. Asiakaskunta muodostuu hyvin pitkälle kansainvälisistä konserneista, sellaisista kuin esimerkiksi Nokia, Wärtsilä ja Metso. Tuotannosta menee reilusti yli puolet vientiin.
”Suomalaisen valimoteollisuuden menestys perustuu mielestäni siihen, että me teemme erittäin vaativia töitä, hyvällä laadulla, mutta joustavasti. Tätä edesautetaan tutkimuksella, joka antaa lisäpotkua valimoiden toimintaan.”
Kälkäinen on ollut teräsvalimon palkkalistoilla hieman yli 20 vuotta. Yliopistolla metalliopin laitoksella assistenttina työskennellyt Kälkäinen lopetteli diplomityötään, kun silloinen Kone Oy:n omistuksessa ollut Raahe Oy haki metallurgia. Työtehtävät ovat vuosien varrella vaihdelleet - tänä päivänä hän vastaa tuotantolaitoksen toiminnasta.
Vaihtelevaa, kieli-taitoakin vaativaa työtä
”Ala on mielenkiintoinen ja monipuolinen. Mielekkääksi työn tekee se, että tässä pääsee tekemään monenlaisia töitä. Mahdollisuuksia on oikeastaan vaikka mihin, on itsestä kiinni mihin haluaa kehitty”, Kälkäinen kertoo.
Kälkäisen ensimmäiset työpäivät toivat esille esimerkiksi kielitaidon tarpeen: edessä oli tehtaan esittely ruotsiksi.
Ruotsi on tänäkin päivänä tärkeä etenkin Keycast Oy:ssä, sillä konsernin kolme muuta tuotantolaitosta sijaitsevat länsinaapurissa. Kotimaisten lisäksi englanti ja saksa ovat tärkeitä kieliä.
”Asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat ovat pitkin maailmaa”, Kälkäinen sanoo.
Talon tuoreimmat diplomi-insinöörit, laatupäällikkö Satu Vähä, 27, ja tuotantopäällikkö Kim Laine, 32, vahvistavat Kälkäisen ajatukset työn monipuolisuudesta.
”Valimoala on erittäin haastava. Kokonaisuus täytyy hahmottaa ja hallita alusta loppuun. Kahta samanlaista päivää ei ole”, lähes neljä vuotta talossa työskennellyt Laine sanoo.
”Työ on todella vaihtelevaa. Tässä ei ole tarvinnut miettiä, mitä tekisi, sillä hommia riittää. Yksitoikkoista tämä ei missään nimessä ole”, nelisen kuukautta valimolla työskennellyt Vähä jatkaa.