CAS hylkäsi Roman Eremenkon valituksen – pelikielto pysyy voimassa. CAS määrittää Therese Johaugin vastuun. CAS pitää Atletico Madridin siirtokiellon voimassa. CAS piti venäläishiihtäjien kilpailukiellot voimassa.
Viime kuukausien urheiluotsikot kertovat selvää kieltä siitä, että riitakysymykset työllistävät Urheilun kansainvälistä välimiestuomioistuinta CAS:a. Viime vuonna CAS sai käsiteltäväkseen 600 uutta tapausta.
– Noin 60 prosenttia CAS:n käsittelemistä jutuista liittyy jalkapalloon ja 30 prosenttia dopingiin, asianajaja Markus Manninen kertoi STT:n haastattelussa.
Manninen on yksi viidestä suomalaisesta CAS:n välimiehestä. Muut ovat Pekka Ilmivalta, Mika Palmgren, Olli Rauste ja Hilkka Salmenkylä.
Tunnetuin Mannisen viime aikoina käsittelemistä tapauksista on hiihtäjä Johaugin dopingtapaus. Siitä Manninen ei voi kertoa, eikä hän erehdy puhumaan ohi suunsa.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS esitti Mannista Johaug-tapauksen yhdeksi välimieheksi. Johaugin edustajat saivat esittää yhtä käsittelijää, ja kolmannen nimesi CAS:n valitusdivisioonan puheenjohtaja.
– Merkittävimmissä tapauksissa välimiehiä on kolme. Jos juttu on yksinkertainen tai kaupallinen intressi on pienempi, se voidaan käsitellä yhdelläkin välimiehellä, Manninen kertoi.
Valitustuomio kolmessa kuukaudessa
CAS:n pääasiallinen tehtäväkuva koostuu kahdesta osasta: urheilun kaupallisten riitojen välimieskäsittelystä ja useimmiten jalkapalloon tai dopingiin liittyvistä valitustapauksista, joissa pohjalla on kansallisen tai kansainvälisen liiton antama päätös.
– Kaupallisten riitojen ratkaisu kestää puolesta vuodesta vuoteen, valitusmenettelyn asiat pitäisi ratkaista kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun välimiesoikeus saa jutun paperit.
– Aina ei tarvitse järjestää kuulemista, vaan asia voidaan ratkaista myös kirjallisesti, Manninen kertoi.
Urheiluoikeudesta lopputyönsä tehnyt Manninen aloitti 2009 Antidopingtoimikunnan valvontalautakunnassa ja on johtanut sitä vuodesta 2015. Suomen olympiakomitea esitti häntä CAS:iin.
– Teen päätyökseni välimiesmenettelyä muissa kuin urheiluasioissa. Niinpä lähetin hakemuksen CAS:iin, ja minut lisättiin vuonna 2011 listalle, Manninen valotti ja kertoi käsitelleensä heinä-elokuun vaihteessa kuutta CAS-tapausta.
– Viime aikoina välimiestehtäväni ovat olleet pääosin dopingiin liittyviä, Manninen kertoi ja sanoi käyttävänsä 150-200 tuntia vuodessa CAS:n asioihin. CAS-asiat ovat osa hänen työnkuvaansa helsinkiläisessä Hannes Snellman -asianajotoimistossa.
Säännöt eivät ole ikinä aukottomat
Viime vuosina monet urheiluun liittyvät säännöt, kuten Maailman antidopingtoimiston Wadan säännöstö, ovat tarkentuneet. Se ei välttämättä vähennä riitakysymyksiä.
– Missään juridiikassa ei pysty laatimaan täysin aukotonta, kaikki maailmantilat huomioivaa koodia. Aina löytyy tilanteita, joissa sääntöjä on sovellettava yksittäistapauksiin, Manninen korosti.
Hänellä on tuntuma, että dopingin avulla huijaaminen urheilussa on aiempaa vaikeampaa, koska testaus on parantunut ja monissa lajeissa on käytössä verenkuvaa seuraava biologinen passi.
– Se täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki dopingtapaukset eivät johdu siitä, että yritetään parantaa suorituskykyä. Voi olla myös huolimattomuutta esimerkiksi lisäravinteiden tai huumeiden käytössä, Manninen totesi.