Barcelonassa pidetty EU:n ja Välimeren alueen maiden yhteistyön 10-vuotisjuhlakokous keräsi paikalle kattavan kokoelman eurooppalaisia johtajia, joukossa Suomen presidentti Tarja Halonen. Varsinaisen kohdealueen, unioniin kuulumattomien Pohjois-Afrikan maiden johtajista sen sijaan useimmat jättäytyivät viime hetkillä pois.
Se latisti jo valmiiksi tunnelmaa, ja lisää seurasi. Terrorismin määrittelystä päästiin riitojen jälkeen laihaan sopuun, mutta ei enää loppujulkilausumasta, jonka puheenjohtajamaa Britannia joutui antamaan vain omissa nimissään. Vaikeutena oli mikäpä muu kuin Lähi-idän kysymys.
Sujuvammissakin tunnelmissa voisi vuosijuhlia viettää. Varsinainen tavoitehan on koko Välimeren kattava vapaakauppa-alue, eikä suinkaan terrorismin määrittely jälleen kerran. Vapaakaupan pitäisi lupausten mukaan olla totta vuoteen 2010 mennessä, mutta sen toteutuminen vaatisi jo ihmeiden sarjaa.
Ensi vuonna näihin aikoihin saman maajoukon ulkoministerit ovat koolla Tampereella. Saa sitten nähdä, paljonko loppusyksyisen Näsijärven katselu vie Välimeren asiaa eteenpäin.
Välimeri-yhteistyöllä on oma budjetti ja sen tiimoilta on pidetty isoja kokouksia. Tulokset eivät silti ole olleet toivottuja. Suomen lempilapsi pohjoinen ulottuvuus on edennyt toisella tavalla, ilman omaa budjettia, ilman isoa huomiota, ja pulmissa sekin on viime vuosina ollut. Tosin pari viikkoa sitten Brysselissä Venäjän ja EU-ministerien äänenpainot asiassa muuttuivat oleellisesti entistä myönteisemmiksi, mikä voi luvata jotain.
Opetus on lähinnä se, että pelkät hienot puitteet tai ohjelmat eivät tuloksia tuo. Aito halu saada jotain yhteistä aikaan on se vaikeampi asia.