Intian valtamerelle ja Atlantille suunnitteilla oleva tsunamivaroitusjärjestelmä pitäisi monien tutkijoiden mielestä laajentaa myös Välimerelle. "Välimerellä ei pääse syntymään maailmanlaajuista tsunamia, kuten isoilla valtamerillä, mutta paikallinen tsunami voisi olla hyvinkin tuhoisa. Riski on olemassa, sillä tsunami ei ole Euroopassakaan tuntematon ilmiö", arvioi Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen johtaja Pekka Heikkinen.
Messinan salmessa syntyi vuonna 1908 maanjäristyksen seurauksena tsunami, joka tappoi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuonna 1755 Atlantin rannikolla, Lissabonissa kuoli niin ikään kymmeniä tuhansia ihmisiä järistyksen synnyttämän tsunamin vuoksi.
Joka päivä kymmeniä järistyksiä
Heikkinen nimeää maapallolta neljä seismistä aluetta, joita tutkijat pitävät riskialueina: Himalajan vyöhyke, Tyynenmeren ympäristövyöhyke, Anatolian siirros sekä Sumatralla tapahtuneen maanjäristyspaikan eteläinen jatke, jolle on kumuloitunut jännitettä tapaninpäivän 2004 järistyksen myötä.
Jo ennen syksyllä tapahtunutta Pakistanin tuhoisaa maanjäristystä tutkijat ovat jo jonkin aikaa olleet sitä mieltä, että Himalajalla on tapahtunut laattaliikkeisiin nähden liian vähän järistyksiä viimeisen sadan vuoden aikana.
"Himalajan vyöhykkeellä, joka ulottuu Iranista Kiinaan, ei ole ollut suuria järistyksiä, jotka olisivat laukaisseet laatan jännitystä", Heikkinen selittää. Ennemmin tai myöhemmin jännitys tulee purkautumaan.
Maailmassa tapahtuu joka päivä kymmeniä järistyksiä. Tyynenmeren ympäristövyöhykkeessä tapahtuu 70 prosenttia maailman järistyksistä, ja se on aina alue, jolla on odotettavissa suuriakin järistyksiä.
"Pienet Tyynenmeren saaret ovat seismisesti hyvinkin aktiivisia ja niissä saattaa tapahtua voimakkuudeltaan yli kahdeksan Richterin järistyksiä. Ne jäävät kuitenkin yleisöltä huomaamatta, koska järistykset tapahtuvat asumattomilla alueilla. Myös Kaliforniassa sijaitsee potentiaalisia riskialueita. Siellä suurin ja tuhoisin järistys sattui vuonna 1906."
Kanadan länsirannikon ja Yhdysvaltain luoteisosien edustalla on alkuperäisasukkaiden perimätiedon mukaan ollut suuri järistys ja sen seurauksena tuhoisa tsunami luultavasti 26. tammikuuta vuonna 1700.
"Myös siellä pelätään, voiko laatta liikahtaa tulevaisuudessa. Koska se liikahtaa, sitä ei tiedetä. Ehkä viiden vuoden tai sitten 150 vuoden päästä."
Milloin Istanbulissa järisee?
Eurooppalaisittain läheisin potentiaalinen uhka on Anatolian siirros.
"Anatolian siirroksen jatke länteen on aina arvoituksellinen. Siirros alkaa Itä-Turkista ja päättyy Istanbulin eteläpuolelle. Vyöhyke repeää noin kerran 400 vuodessa koko pituudeltaan. Järistyssarja, johon vuonna 1999 tapahtunut suuri Izmitin järistys liittyi, alkoi jo 1920--1930-luvulla siirroksen itäpäästä. Järistyssarja on edennyt tasaisesti kohti länttä. Järistyksen todennäköisyys länsipäässä on kasvanut ja Istanbulia pidetään tarkasti silmällä."
Suomessa ei ole pelkoa suurista järistyksistä, sillä lähellä ei sijaitse suurta uhkaa aiheuttavia maanjäristyskeskuksia. Lähimmät alueet, jossa maanjäristyksestä voisi olla pelkoa, ovat Norjan rannikolla. Oslovuonossa tapahtui viimeksi satakunta vuotta sitten isohko järistys. Myös Kanarian saariin kuuluvalla Teneriffalla sijaitsevan Teide-vuoren seinämän lohkeamista ja siitä seuraavan tsunamin mahdollisuutta on tutkijapiireissä pohdittu.
"Maanvyörymiä ja järistyksiä on vaikea ennustaa. Sen sijaan tulivuoritoimintaa voidaan jonkin verran monitoroida ja ennustaa. Mannerlaattojen liikkeitä voidaan seurata esimerkiksi GPS-järjestelmän avulla, mutta järistysprosessi on niin äkillinen, että niistä on lähes mahdotonta varoittaa etukäteen. Sen sijaan tsunamin tulo tiedetään ainakin muutamia kymmeniä minuutteja ennen kuin se iskee rannikolle."