Kunnallisvaalivuoden kunniaksi perussuomalaiset ja keskusta ovat tehtailleet kilvan välikysymyksiä hallitukselle. Niiden loppusaldo on ollut tekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna tyly: hallitus on odotetusti saanut luottamuslauseen selvin numeroin.
Oppositiopuolueet ovat käyttäneet tätä parlamentaarisen hallitusjärjestelmän järeimmäksi aseeksi kutsuttua välinettä tänä vuonna jo kuudesti. Seitsemättä kysymystä ruoditaan tällä viikolla.
Hallituksella ei ole ollut hädän päivää opposition hajanaisessa pommituksessa. Kummallekin oppositiopuolueelle näyttää olevan tärkeämpää saada julkisuutta välikysymysten kautta kuin se, että ne pyrkisivät oikeasti vaikuttamaan politiikkaan tai horjuttamaan hallitusta.
Muulla tavalla ei voi tulkita sitä, että perussuomalaiset ja keskusta eivät ole kyenneet tekemään yhtään yhteistä välikysymystä, vaikka ovatkin olleet asioissa samalla puolella hallitusta vastaan.
Kuvaavaa on tällä viikolla vastattavaksi tuleva perussuomalaisten välikysymys kuntauudistuksesta. Keskusta ei ole siihen yhtynyt, vaikka juuri se on puolueena elämöinyt eniten hallituksen kuntauudistusta vastaan.
Suomessa välikysymykset kaatavat harvoin hallituksia. Historian aikana tällä aseella on saatu nurin vain neljä hallitusta. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1958 Rainer von Fieandtin hallitukselle.
Vahvojen enemmistöhallitusten aikana välikysymyksiltä on tylsynyt terä entisestään. Parhaimmillaan oppositio on onnistunut saamaan jonkun yksittäisen kansanedustajan lipeämään hallitusrintamasta. Viime aikoina tätäkään ei ole tapahtunut.
Hallituspuolueissa irtiottoja ei suvaita. Jos sellaisia tapahtuu, ne johtavat eduskuntaryhmissä jonkinasteisiin rangaistuksiin.
Oppositiopuolueille välikysymysten merkitys on enenevässä määrin siinä, että ne saavat esitellä omia näkökantojaan ja saavat sitä kautta julkisuutta. Muuten niiden on vaikea saada näkyvyyttä.
Ministeri kuin ministeri pääsee suhteellisen helposti esittelemään ajatuksiaan ja tekemisiään julkisuudessa, kun taas opposition edustajalla täytyy olla melko järeää kerrottavaa vallatakseen vastaavan huomion.
Vaikka välikysymyksillä ei kyetäkään kaatamaan hallituksia, ne pakottavat hallituksen paneutumaan asiaan ja perustelemaan tekemisensä ja tekemättä jättämisensä. Siinä mielessä välikysymyksillä on oma paikkansa eduskunnassa käytävässä poliittisessa keskustelussa.
Jos oppositiopuolueet haluaisivat horjuttaa hallitusta, vähin edellytys tälle olisi se, että ne kykenisivät tekemään välikysymyksiä yhdessä. Nyt kun oppositiopuolueet tehtailevat kysymyksiä osin samoista asioista vuoron perään, ne nakertavat itse yhteistä voimaansa ja uskottavuuttaan.
Opposition epäyhtenäisyys palvelee hallitusta. Vaikka hallituspuolueiden sisällä on monista asioista erilaisia näkemyksiä, välikysymysten edessä rintama suljetaan ja yhteinen vastustaja torjutaan.