Pohjanlahden rannikon ammattikalastajien mahdollisuudet istutetun lohen pyyntiin paranevat merkittävästi, jos torstaina muistionsa luovuttaneen lohityöryhmän esitykset toteutuvat.
Uusia malleja lohen rannikkopyyntiin tutkailleen ryhmän mielestä avain löytyy niin sanotusta valikoivasta kalastuksesta, jossa merkityt istutuslohet otetaan talteen, mutta luonnonlohet vapautetaan jatkamaan kutuvaellustaan.
Muistiossa ei oteta varsinaisesti kantaa nykyisiin kansallisiin lohenkalastusrajoituksiin. Esitys sallisi kuitenkin ammattikalastajien pyytää istutettua lohta valikoiden myös nykyisinä kieltoaikoina jo tulevalla pyyntikaudella.
Pyydysten enimmäismäärä olisi neljä kalastajaa kohti.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) jätetyssä muistiossa puututaan myös ajankohtaiseen hyljeongelmaan. Ryhmä vähentäisi Suomen vesillä esiintyvien harmaahylkeiden määrää nykyisestä noin 16 000:sta 10 000:een. Keinoiksi esitetään hallin rauhoitusajan lyhentämistä ja metsästyksen tehostamista.
Heikot istukkaat
Pohjanmaan kalastajaseurojen liiton toiminnanjohtaja Jukka Pirttijärvi uskoo, että hillitysti ja kontrolloidusti toteutettuna valikoiva kalastus voi tukea rannikon hiipunutta kalastuselinkeinoa.
Perusongelma hänen mielestään on kuitenkin velvoiteistukkaiden heikko laatu. Tämän takia merkittävä osa niistä jää palaamatta istutusalueille. "Tästä on selvää näyttöä varsinkin Oulu- ja Iijoen edustoilta. Heikkokuntoiset kalat menehtyvät vaelluksellaan tai sitten ne pyydetään pois Itämeren pääaltaalla", Pirttijärvi sanoo.
Muistiossa ei oteta kantaa lohen istutukseen eikä istukkaiden mahdollisiin laatuongelmiin.
Hylkeiden vähentämisesitys saa Pirttijärveltä täyden tuen. "Olemme vaatineet kannan rajua vähentämistä jo useamman vuoden", hän sanoo.
Kalastusneuvos Orian Bondestamin johdolla toiminut työryhmä esittää, että ammattikalastajat saisivat pyytää lohta nykyisinä kieltoaikoina erikseen määritellyllä lohirysällä, josta luonnonlohet voidaan vapauttaa vahingoittumattomina.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimukset tukevat esitystä. Koerysistä vapautetut lohet eivät ole vahingoittuneet.
Valikoiva lohen pyynti edellyttää myös istutuspoikasten merkintää eväleikkauksin. Meneillään olevan eväleikkausohjelman tulokset ovat kattavasti voimassa kuitenkin vasta vuonna 2007.
Sitä ennen järjestelmä perustuisi siihen, että kolmasosa suurimmista lohista vapautettaisiin. Näin suurin osa arvokkaista naaraslohista voisi päättää kutuvaelluksensa syntymäjokiin.
Työryhmän esittämä valikoiva kalastus saa tukea kansainväliseltä Itämeren kalastuskomissiolta. Uudessa kalastusstrategiassaan se tavoittelee mallia, jossa normaalien kiintiökalojen lisäksi kalastettaisiin istutuksista peräisin olevia lohia juuri valikoivan rannikkokalastuksen keinoin.
Samalla se on rajoittamassa erityisesti Itämeren pääaltaalla ajoverkoilla tapahtuvaa lohen sekakalastusta, josta kärsivät erityisesti juuri luonnonlohet.
Hylkeitä vähemmäksi
Harmaahyljekannan vähentämistä työryhmä perustelee sekä kannan rajulla kasvulla että hylkeiden kalastuselinkeinolle aiheuttamilla, kasvaneilla vahingoilla.
Maa- ja metsätalousministeriön hyljevahinkotyöryhmä arvioi kalastuksen kokonaismenetysten olleen vuonna 1999 noin 1,7 miljoonaa euroa. Vahingot ovat sen jälkeen lisääntyneet. Jotkut kalastajat ovat joutuneet jopa lopettamaan elinkeinonsa hyljevahinkojen takia.