Tällä viikolla tuli kuluneeksi vuosikymmen siitä kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin. Sieltä piti löytyä joukkotuhoaseita: ei löytynyt. Sinne mentiin taistelemaan al Qaidaa vastaan: sitä ei siellä ollut (nyt on). Sinne piti viedä demokratia ja rauha 90 päivässä: kummankin kanssa on niin ja näin.
Ainoa missä onnistuttiin, oli Irakin diktaattorin Saddam Husseinin syrjäyttäminen. Tämä jää myös ainoaksi sodan joten kuten ymmärretyksi perusteluksi. Sodan suurin voittaja on Iran, jonka alueellinen vaikutusvalta on kasvanut. Lisäksi shiamuslimit ovat nousseet Irakin sisäiseksi voimatekijäksi.
Sodan inhimillinen ja materiaalinen loppulasku on hirvittävä. Sen arvioidaan vieneen yli 100 000 irakilaisen, lähinnä siviilin, hengen. Amerikkalaisia kaatui lähes 4 500. Sotaretki maksoi Yhdysvalloille noin 1 500 biljoonaa euroa ja on yksi syy Yhdysvaltain budjettivajeeseen. Sodan hintalapun suuruutta avaa se, että siinä on 12 nollaa.
Irakin sotaretki oli presidentti George W. Bushin ja hänen uusoikeistolaisen lähipiirinsä löperösti harkittu ideologinen ristiretki ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan pahin epäonnistuminen vuosikymmeniin. Se tahrasi Yhdysvaltain maineen pitkäksi aikaa etenkin islamilaisissa maissa, mutta myös muualla. Sodassa ryvettyi pahasti myös Britannian pääministeri Tony Blair.
Sotaa perusteltiin syillä, jotka osoittautuivat nopeasti valheellisiksi. Kun ei löydetty todisteita joukkotuhoaseista eikä terroristijärjestö al Qaidasta, ne yksinkertaisesti keitettiin kasaan ja vuodettiin julki.
Sotaa sanottiin ennalta ehkäiseväksi iskuksi Saddamia vastaan ennen kuin hän järjestäisi syyskuun 2001 kaltaisen uuden terrori-iskun. Todellisiksi syiksi epäiltiin Yhdysvaltain öljy- ja geopoliittisia intressejä.
Ulkoministeri Colin Powell esitteli ”todisteet” YK:n turvallisuusneuvostossa loppuvuodesta 2002. Kun Yhdysvallat ei saanut sodalle neuvoston valtuutusta, se ja ”halukkaiden koalitio” toimivat omin päin.
Yhdysvalloissa sotaa tukivat republikaanit ja myös suuri osa demokraateista. Yksi poikkeuksista oli nykyinen presidentti Barack Obama, joka piti vaalilupauksensa ja kotiutti Yhdysvaltain taistelujoukot. Obama on puhunut ”sodan vuosikymmenestä”, joka on nyt päättymässä. Afganistanista on määrä vetäytyä ensi vuoden loppuun mennessä.
Irakin sota oli Yhdysvalloille opetus. Se on suhtautunut varauksellisesti väliintuloon Syyriassa – vaikka perusteet olisivatkin paremmat kuin Irakin kohdalla. Yhtä lailla Yhdysvallat pysytteli taustalla Libyassa.
Irakin sodan laineet ylsivät myös Suomeen. Pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) joutui eroamaan 2003 Irakgaten takia. Hän sai salaisia papereita Bushin ja silloisen pääministerin Paavo Lipposen (sd.) keskusteluista Halosen neuvonantajalta presidentin selän takana.
Halonen piti 2004 YK-puheen, jossa hän sanoi osan YK:n jäsenistä turvautuneen kansainvälisen oikeuden vastaisiin voimatoimiin. Puheen takia korkean tason vierailut Suomesta Yhdysvaltoihin tyrehtyivät vuosikausiksi.