Noissa sanoissa piilee jankkaamisesta huolimatta melkoinen totuus. Se, mikä toiselle on totuus, voi toiselle olla aivan jotain muuta. Toki totuuden, samoin kuin minkä tahansa määritelmän, tarkkuus ja osuvuus on sanojasta ja kuulijasta kiinni. No ehkä nyt ei kuitenkaan ole kysymys savolaisesta vastuusta.
Toisin sanoen samasta asiasta voi olla monta totuutta. Sehän näkyy selvästi jo politiikassakin. Kaikki haluavat kehittää asioita Suomen parhaaksi ja kansalaisten eduksi. Se, miten päämäärään edetään, on sitten jo jotakin muuta.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sote-uudistusta tarvitaan, mutta uudistuksen toteuttamisesta ja jopa aikataulusta ollaan tällä hetkellä eri mieltä.
Näin sosiaalisen median, tuttavallisemmin somen, aikakaudella moni ”totuus” ehtii muuttua monelle ihan oikeaksi totuudeksi. Somessa ei pahemmin kukaan kysele, onko asia tutkittu ja oikeaksi havaittu. Pahimmillaan kysymys voi olla aamuyön tunteina väsyneen, harmittavan usein vielä jollakin tavalla huuruisen mielen kirkkaasta ideasta tai sitten ihan puhtaasti ”sumeasta logiikasta.”
Somessa esitettyjä väitteitä esitetään tuolla turuilla ja toreilla totuuksina. Yksi sellainen väittämä on maahanmuuttajien saama taloudellinen tuki. Somessa liikkuu toinen toistaan hurjempia lukuja, vaikka kaikki taloudelliset tuet pystyy tarkistamaan suoraan Maahanmuuttoviraston virallisilta sivuilta.
Joskus vääristeltyjen tietojen julkistaminen on tarkoitushakuista, koska totuus ei pure eikä nostata kunnolla tunteita.
Jos palataan takaisin politiikkaan, niin some on muuttanut poliitikkojenkin toimintaa. Kansamme edustajien on seurattava asioita 24 tuntia vuorokaudessa ja oltava aina valmiudessa näppäilemään oma kommentti twitterissä. Viimeksi Ville Niinistö joutui pyytelemään anteeksi kommenttiaan Afganistaniin palautettujen turvapaikanhakijoiden kohdalla.
Kuten joku kansanedustaja ehti jo todetakin, että somessa asioita kommentoivien on syytä myös itse tarkastaa, ovatko esitetyt väitteet totta jo ennen kuin omat sormet ryhtyvät lyhytviestiä bittien taivaaseen heittämään.
Kriittisyyden ja asioiden tarkistamisen ohella medialukutaito on tärkeä. Nyt somen aikakaudella voisi puhua jo välttämättömästä kansalaistaidosta, koska tietoa tulvii joka puolelta valtavasti. On osattava huolellisesti katsoa, kuka sanoo ja mitä sanoo sekä mihin tieto perustuu.
Yksinkertaistettu esimerkki käytännön elävästä elämästä. Jos kosmetiikkayritys mainostaa tutkituista tuotteista, kannattaa suurennuslasin kera tutkia, kuka sen tutkimuksen on tehnyt. Onko asialla ollutkin yrityksen oma tutkimuslaitos vai joku muu?
Sen perusteella voi jokainen tehdä omia johtopäätöksiään, jos pystyy sen pienellä painetun tekstin ylipäätään tuotteen esitteestä lukemaan.
Yhteenvetona voisi todeta sen mitä aiemmin on sanottu internetin ihmeellisestä maailmasta. Kaikkea ei kannata todeksi uskoa ennen kuin todisteet siitä näkee. Todentaminen on vain tullut koko ajan yhä vaikeammaksi. Niin sanottua tietoa tulvii joka tuutista ja älylaitteesta, mitä tähän mennessä on ehditty keksiä.
Pitäisikö pitäytyä vanhassa valhe, emävalhe ja tilasto -hokemassa? Sen perusteella päätöksentekokin tuntuu menevän eli asiat ovat keskimäärin hyvin tai sitten eivät.