Va­le­sok­ke­li­ta­lot tulivat myyn­ti-ikään – "Suurin osa va­le­sok­ke­li­ra­ken­teis­ta pitää en­nem­min tai myö­hem­min kor­ja­ta"

Valesokkelitaloja tehtiin paljon 1960–80-luvuilla. Kiinteistövälittäjän mukaan valesokkelitaloihin kannattaa tehdä tarkat kuntotutkimukset.

Valesokkelin tunnistaa siitä, että oven kynnys on alempana kuin sokkelin yläreuna.
Valesokkelin tunnistaa siitä, että oven kynnys on alempana kuin sokkelin yläreuna.
Kuva: Peura Pekka

– Valesokkelitaloja on nyt markkinoilla aika paljon, Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo.

Tämä johtuu Mannerbergin mukaan paljolti siitä, että 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla talonsa rakentaneet asukkaat alkavat olla siinä iässä, että he haluavat siirtyä pienempään asuntoon tai kerrostaloon, ja vanha asunto menee myyntiin.

Valesokkelitalon myyntiä Mannerberg ei pidä sen vaikeampana kuin muidenkaan talojen, mutta korostaa kuntotarkastuksen ja vielä tarkemman kuntotutkimuksen tärkeyttä.

Kosteuden hiipiminen puuosiin on valesokkelitaloissa mahdollista, jos esimerkiksi kunnollisesta salaojituksesta ei ole huolehdittu tai jos piha- ja puutarhatöiden yhteydessä on kertynyt maata seinänvierustoille.

Mannerberg korostaa, että kaikki valesokkelit eivät ole samalla tavalla tehtyjä, eikä rakenteen ongelmia voi yleistää kaikkiin valesokkelitaloihin.

– Suurin osa valesokkelirakenteista pitää ennemmin tai myöhemmin korjata, mutta ne ovat korjattavissa, FCG Finnish Consulting Groupin toimialajohtaja Juhani Pirinen toteaa.

Pirisen mukaan taloissa, joissa lattiapinnat sijaitsevat maantasossa, valesokkelit vaurioituvat todennäköisesti jossakin vaiheessa rakennuksen elinkaarta, ja joissakin tapauksissa vauriot johtavat myös sisäilmaongelmiin.

Aina korjaamiseen ei kuitenkaan ole Pirisen mukaan tarvetta. Esimerkiksi soraharjulle rakennetuissa taloissa, joissa sadevedet on ohjattu tehokkaasti pois rakennusten vierustoilta, valesokkelirakenne voi toimia moitteettomasti.

Valesokkelirakenteella tavoiteltiin tiiviyttä

Valesokkelirakenne on ollut tyypillisesti käytetty ja hyväksytty rakenneratkaisu rivi- ja pientaloissa.

Sillä tavoiteltiin lattian, seinän ja sokkelin eli perusmuurin liittymään tiivistä ja lämpöteknisesti hyvää ratkaisua.

Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko on yleensä lähellä ympäröivän maanpinnan tasoa tai jopa sen alapuolella.

Tällaisessa ratkaisussa puurungon alaosat ovat alttiina ulkopuolisen maakosteuden vaikutukselle ja riskinä on puurakenteiden kosteusvaurioituminen.

Valesokkeli on pääasiallisesti erittäin helppo tunnistaa rakennuksen ulkopuolelta: valesokkelissa ulko-oven alareuna ulottuu noin 20–40 cm perusmuurin yläpinnan alapuolelle.

Valesokkelitaloissa vaurioita voivat aiheuttaa sade- ja sulamisvedet, kapillaarinen kosteuden imeytyminen maaperästä, diffuusio ja väärässä korossa olevat salaojat.

Valesokkelirakenteessa voi tiivistyä myös sisäilman kosteus.

Lähde: Hometalkoot.fi, Raksystems.