Hiljattain virassaan aloittanut tahattomien valassaaliiden tarkkailija Markku Lahtinen maa- ja metsätalousministeriöstä on innoissaan yllättävästä valashavainnosta.
Kuvan perusteella Lahtinen kallistuu ensin arviossaan lahtivalaan suuntaan, mutta silminnäkijän kuvailu valaan pyrstöstä saa hänet uskomaan, että kyseessä onkin harvinaisempi ryhävalas. Kumpikaan valaista ei ole mahdoton havainto Suomen leveyksillä, sillä ne asuttavat meriä arktisilta alueilta tropiikkiin.
Lahtinen harmittelee käsiinsä saaman kuvan kulmaa, josta jää näkemättä kaikki ryhävalaan tyypilliset tunnusmerkit.
-- Sillä on hyvin kyhmyräinen selkä, kuvassa se näyttää litteältä. Kaikilla hetulavalailla on kaksiosainen puhallusaukko. Ryhävalaalla se on korkealla, se olisi kiva nähdä. Jos se olisi näyttänyt ainoankaan evän tai pyrstön kunnolla, siitä sen olisi tunnistanut varmasti, Madagaskarilla itsekin ryhävalaan nähnyt Lahtinen sanoo.
Suomessa 1970-luvulla nähty ryhävalas nääntyi ilmeisesti nälkään. Lahtinen arvelee, että yhdelle valaalle saattaa riittää ravintoa Itämeressä, mutta murtovesi voi tuottaa sille vaikeuksia.
-- Se, ettei niitä täällä yleensä näy, antaa viitteen ettei tämä ole niiden parasta elinympäristöä.
Lahtinen kertoo, että maailmalla valaita on joskus venein ohjailtu paremmille vesille, mutta se on vaikeaa ja matka Perämereltä Kattegatiin on pitkä. Ryhävalasta kutsutaan joskus "merten pavarottiksi" sen komean laulun ansiosta. Aikuinen valas voi kasvaa pohjoisilla vesillä liki 20-metriseksi.
Suurista valaista se on uhanalaisimpia johtuen valaanpyynnistä, joka salassa jatkuu yhä. Suomen vesillä kaikki valaat ovat rauhoitettuja.
