Oulun kauppatorilla kannattaa siristellä silmiään tarkkaavaisesti, sillä se on nousevaa pohjoismaista trendiä edustava valaistuskohde, jollaisia ei vielä kovin montaa ole.
"Oulu on ensimmäisten joukossa, missä Suomessa tutkitaan laajoja epäsuoria valaistuksia", kertoo arkkitehti ja valaistussuunnittelija Vesa Honkonen.
Onneksi pimeää riittää, jotta Arktiset valot -projektin yhteydessä viime talvena valmistuneet valaistukset pääsevät taas oikeuksiinsa.
Kauppatorin, kauppahallin, teatterin kaupungin puoleisen julkisivun ja kaupungintalon valaistukset ovat Honkosen sekä professori ja valaistussuunnittelija Julle Oksasen käsialaa.
Muu kaupunki elelee edelleen perinteisen kaupunkivalaistuksen loisteessa. Vuosien aikana kaupunkiin on kertynyt useita kymmeniä erilaisia valaisimia.
Kun valoja on paljon, ihminen kuvittelee näkevänsäkin paljon. Itse asiassa esillä olevat valonlähteet häikäisevät ja haittaavat näkyvyyttä. Epäsuoran valaistuksen kikka on piilottaa valot näkymättömiin.
"Kauppatorilla näet vaimosi jo kaukaa", Vesa Honkonen sanoo.
"Se on psykologinen hämäys, ihminen ei näe valonjakopintaa, vain valon", Julle Oksanen kertoo.
"Silmän verkkokalvolla ei ole harsoa, joka häiritsee. Kontrastit erottuvat", Oksanen selittää. Näkyvien valojen ympäröimänä näkymä on hänen mielestään samanlainen, kuin harsokankaan läpi katselisi.
Herkut viimeisenä
Kauppatorin harmonisessa tunnelmassa on iltapimeillä mukava käppäillä ja kaupungintalokin on valoissa vallan hieno. Eikö olisi paikallaan valaista koko Oulu uusiksi?
Oulun kulttuurijohtaja Risto Vuorian mielestä torinseutu ja kaupungintalo olivat vasta alkusoittoa. Nyt hän odottelee muidenkin kuin kaupungin innostuvan valaistuksesta. Kaupungin ohjaus on kuitenkin tarpeen, jottei lopputuloksesta tule liian kirjava.
Esimerkiksi Madetojan sali kaipaisi Vuorian mielestä kunnon valaistuksen. Suunnittelijoilta taas ei heru ehdotuksia yksittäisistä kohteista.
Oksanen suosittelee kokonaissuunnitelmaa koko kaupunkiin. Toteuttajina voisivat olla vaikka asialle omistautuneet arkkitehtiopiskelijat. Hän saattaisi itsekin lähteä mukaan, kun kerran piipahtelee silloin tällöin Oulussa opettamassa.
Honkosen mielestä ensin tarvitaan oululainen yhteinen tahto. Sen jälkeen katsotaan kevyellä otteella suurempia alueita ja luodaan 3-4 erilaisella valolla Oululle oma yhtenäinen valokieli. Herkkujen vuoro tulee viimeisenä.
"Nykypäivän yleinen virhe on, että ensin lähdetään niitä komioita rakennuksia valaisemaan", Honkonen sanoo.
Seuraavaksi oululaiset pääsevät näkemään uudenlaista valaistusta remonttiin menevällä Rotuaarilla. Ainakin uudenlaisia valaisimia on suunnitteilla, mutta yleissuunnitelma on vasta menossa kaupungin luottamuselinten päätettäväksi.
Arktiset valot -projektikin keskittyi vastoin alkuperäisiä suunnitelmia torin alueeseen, sillä Rotuaarille tuleva remontti oli tiedossa.
Tavoitteena arvokkuus
Honkosen mukaan suunnittelussa lähdettiin hakemaan esiin oululaista high tech -osaamista ja toisaalta vahvaa menneisyyttä. Korkeatasoinen valaistus katsottiin paremmaksi kuin show-meininki. Rauhallisuus ja arvokkuus olivat hyvästä.
Suola-aitoille päätettiin antaa vain hiukan valoa. Kauppahalli ja kaupungintalo ovat molemmat kauniita historiallisia rakennuksia. Valaisijan kannalta suurin ero on mittasuhteissa.
Oksanen ei ole täysin tyytyväinen teatterin valaisuratkaisuun.
"Itse en pidä kirkkaista värivaloista. Ehkä se sopii kylmään pohjoiseen kaupunkiin. Kun se on teatteri, niin ehkä se juuri ja juuri menee", Oksanen muotoilee.
"Se oli yhteistyössä hyväksytty ratkaisu", Honkonen sanoo.
Hänen mukaansa teatterin julkisivun valaistuksen vakioasetus on valkoinen valo. Suunnittelijat tarjosivat työkalun, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden erilaisiin teemaväreihin esimerkiksi vuodenaikojen tai tapahtumien mukaan.
Oulu ei arkkitehtonisesti ole valaisijan unelmakaupunki. Vaikka ruutukaava ja laatikkotalot eivät tee Oulua aivan toivottomaksi, tahtovat kansainväliset palkinnot Oksasen mukaan mennä töille, joissa on mukana huippuarkkitehtuuria.
Oulun yliopistosta arkkitehdiksi valmistunut Vesa Honkonen osaa nähdä Oulussa hyviäkin puolia. Pohjoinen sijainti antaa aseen, jota ei monilla ole.
"Oulu on antoisa kaupunki suunnitella valaistusta, sillä pimeys ajoittuu paljolti valveillaoloaikaan", Honkonen muistuttaa.