Valaat jarruna EU-haa­veil­le

Islannissa alkoi elokuussa valaiden pyynti, mutta se saattaa hyvinkin jäädä viimeiseksi. Brysselin virkamiehet ovat varoittaneet saarivaltiota, että jos se haluaa liittyä EU:n, tulee sen luopua kaupallisesta valaanpyynnistä. Valaat ja muut vedessä elävät nisäkkäät kuten delfiinit ovat EU:n lakien mukaan suojeltuja.

Islannin aluevesien läheisyydessä liikkuu tuhansia lahtivalaita, jotka ovat delfiinien jälkeen yleisin nähtävyys valaankatseluretkillä.
Islannin aluevesien läheisyydessä liikkuu tuhansia lahtivalaita, jotka ovat delfiinien jälkeen yleisin nähtävyys valaankatseluretkillä.

Islannissa alkoi elokuussa valaiden pyynti, mutta se saattaa hyvinkin jäädä viimeiseksi.

Brysselin virkamiehet ovat varoittaneet saarivaltiota, että jos se haluaa liittyä EU:n, tulee sen luopua kaupallisesta valaanpyynnistä. Valaat ja muut vedessä elävät nisäkkäät kuten delfiinit ovat EU:n lakien mukaan suojeltuja.

"Yleinen mielipide valaista on Euroopassa melko voimakas. Niinpä Euroopalla tulee olemaan myös voimakkaat ehdot Islannin kaupallisen valaanpyynnin suhteen", totesi Euroopan unionin parlamentin varapuhemies Diana Wallis taannoin BBC:lle.

Islantilaiset eivät kuitenkaan ole asiasta samaa mieltä. EU-myönteisten islantilaisten mielestä EU:n pitäisi hyväksyä valaanpyynnin jatkuminen.

Wallis kuitenkin arveli, että valaanpyyntikysymys voi pahimmassa tapauksessa kariuttaa neuvottelut.

Islannin jäsenyysneuvottelut ovat jo alkaneet. Niiden odotetaan kestävän puolisentoista vuotta.

Valaanpyynti on osa Islannin kalastustraditiota. Maan talous nojautuu pitkälle kalastukseen. Valaanpyynnin osuus maan kalastustuloista on kuitenkin ainoastaan kaksi prosenttia.

Islantilaiset itse eivät juurikaan syö valaanlihaa, joka katoaa pääasiassa turistien suihin.

Suurin osa pyydetyistä silli- ja lahtivalaista myydään toiseen valaanpyyntimaahan, Japaniin.

Lue lisää Islannin valaanpyynnistä maanantain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä