OULU
Työeläkeyhtiöiden rinnalla myös vakuutusyhtiöt ovat joutuneet kirjaamaan osavuosituloksiin synkkiä lukuja sijoitustuottojen kehityksestä.
Mutta samoin kuin työeläkeyhtiöissä, myös vakuutusfirmoissa painotetaan, että yhtiöiden vakavaraisuus kestää pörssikurssien alamäen eikä yhtiöiden talous ole vielä missään hälytystilassa.
"Ellei laskuvaiheita olisi, niin yhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia olisi mahdoton edes perustella. Juuri näitä vuosia varten vakavaraisuutta tarvitaan", sanoo Vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtaja Esko Kivisaari.
"Jos sijoitusten arvo laskee, niin se laskee omaa pääomaa ja vakavaraisuuspääomaa kaiken kaikkiaan. Jos vakavaraisuus menee alas, niin yhtiöiden on mietittävä, mistä vakavaraisuutta saadaan lisää", sanoo Pohjolan talousjohtaja Marja-Liisa Valtonen.
Jos turvapuskuri alkaa olla uhattuna sijoitustuottojen laskun kautta, kohennuskeinona voi olla Valtosen mukaan tulorahoituksen lisääminen tai sitten kulujen karsiminen.
Pohjoismaissa toimivasta Ifistä puolestaan kerrotaan, että sijoitustoiminnan heikkous vaikuttaa ensimmäiseksi sijoituspolitiikkaan. Asiakkaiden vakuutusmaksujen korottamisella ei lähdetä sen sijaan sijoitustappioita paikkaamaan.
Vahinkokorvauksia
enemmän kuin maksuja
Sijoitusten tuottoja yhtiöillä on varaa odottaa laskuvuosien ylikin, mutta esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiöillä murheena on se, että vakuutusmaksujen ja vahingoista maksettavien korvausten välinen suhde eli niin sanottu yhdistetty kulusuhde on ollut jo pitkään yhtiöiden kannalta huono.
"Yhtiöt pyrkivät tervehdyttämään tätä suhdetta ja tämä aiheuttaa varmasti korotuksia pitemmällä aikavälillä. Tosin markkinaosuuksista kamppaileminen saa yhtiöt kilpailemaan myös hinnoilla, mikä ainakin lyhyellä tähtäimellä pitää korotuspaineet kurissa", Kivisaari sanoo.
Yhdistetyn kulusuhteen pitäisi olla noin 100 prosentissa tai mieluummin piirun verran sen alapuolella. Esimerkiksi Pohjolalla se heikkeni alkuvuoden aikana 118 prosentista 123 prosenttiin.
"Kun suhde on heikko, niin parantamiskeinona kyseeseen tulee joko vakuutusten hintojen nostaminen tai kulujen karsinta. Me teemme ensinnäkin tehostamissuunitelman eli mietimme, miten me saadmme kulupuolta tehostettua. Tiedotusvälineissä on ollut esillä, että vähennämme henkilöstöä, mutta se ei ole suinkaan ainoa keino kulujen karsimiseksi. Voimme myös esimerkiksi miettiä, miten autojen korjauksia saataisiin taloudellisammaksi", Valtonen kertoo.
Maksujen korottaminen on Valtosen mukaan yksiselitteistä niiden tuotteiden kohdalla, joissa välittömästi nähdään, etteivät maksut riitä kattamaan korvauskuluja. Korotukset kohdistetaan tiukasti tietylle alueelle tai tiettyyn asiakasryhmään, ei kaikkiin asiakkaisiin.
"Eurooppalaisessahan me korotimme ikääntyneiden asiakkaiden osalta matkavakuutusmaksuja, koska iäkkäät matkailijat ovat aiheuttaneet enemmän korvattavaa kuin muut ryhmät. A-vakuutuksessa hintoja on puolestaan tarkistettu raskaan liikenteen kohdalla", Valtonen paljastaa.
Myös Ifistä muistutetaan, että hinnankorotukset lähtevät aina vahinkokehityksestä liikkeelle ja hinnantarkistukset kohdennetaan jatkossa alueellisesti ja ryhmittäin entistä tarkemmin.