Helsinki Kesän rankkasateiden aiheuttamat tuhot ovat herättäneet vakuutusalalla keskustelua erillisten tulvavakuutusten tarpeesta. Valtaosassa kotivakuutuksista tulvat on tähän saakka suljettu kokonaan ulkopuolelle.
- Nykyisiä vakuutusehtoja laadittaessa lähtökohtana ovat olleet alavilla mailla tyypilliset, jokavuotiset kevättulvat, joita ei voida pitää ennalta-arvaamattomina tai odottamattomina. Jos sääasiantuntijoiden arvioihin on uskomista, tämänkesäisen kaltaiset rankkasateet ovat kuitenkin yleistymässä ja riskit tällä sektorilla ovat siis kasvussa, Vakuutusyhtiöiden keskusliiton vahingontorjuntapuolen johtaja Veli Matti Ojala sanoo.
Ojala uskoo, että käyttökelpoisin ratkaisu tulvavahinkojen kattamiseksi olisi erillinen lisävakuutus, jonka asiakas voisi halutessaan liittää kotivakuutukseensa. Erillinen tulvavakuutus hinnoiteltaisiin tapauskohtaisesti sen perusteella, miten suurena tulvimisriskiä voidaan tietyllä alueella pitää.
- Euroopassa tämäntyyppisiä ratkaisuja on ollut käytössä jo pidempään, ja viime vuosien laajojen tulvien jälkeen niitä on kehitelty edelleen. Näissä vakuutuksissa poikkeuksellisten sateiden aiheuttamat yllättävät tulvat on eroteltu selkeästi tulvista, jotka toistuvat säännöllisesti tietyillä alueilla.
Ongelmana korkea hinta
Niin Pohjolasta, Tapiolasta kuin Ifistäkin kerrotaan, että tulvavahinkojen liittämisestä kotivakuutusjärjestelmään on käyty viime aikoina jonkinlaista keskustelua. Asia ei suinkaan ole ollut esillä ensikertaa, mutta tänä kesänä tulvatuhot ovat olleet erityisen rajuja ja koskettaneet laajempaa aluetta ja asiakaskuntaa kuin aiemmin.
Ojalan näkemyksen mukaan yllättävien tulvien aiheuttamien korvausperusteiden arviointi voisi perustua esimerkiksi vuorokautisiin sademääriin. Samaan tapaan muun muassa myrskyn aiheuttamat tuhot korvataan nykyään, jos tuulen voimakkuus on yli 20 metriä sekunnissa, ja kattojen lumenkestävyydellekin on yleensä määritelty omat rajansa.
Ongelmiin törmätään, kun aletaan puhua hinnoittelusta.
- Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta lisäturvan tarjoamiseen liittyvä ongelma on, että vakuutuksesta olisivat todennäköisesti kiinnostuneita nimenomaan ne, joilla riskit ovat suuret, Vakuutusyhtiöiden keskusliiton vahinkovakuutuspäällikkö Hannu Ijäs toteaa.
Pienelle joukolle tarjotun vakuutuksen vuosimaksut saattaisivat kohota huikeiksi.
- Todennäköisesti kiinnostus vakuutusta kohtaan laimenisi siinä vaiheessa, kun alettaisiin puhua hinnoista, Pohjolan tarkastusosaston johtaja Antti Nyrhinen arvelee.
Samoilla linjoilla on Tapiolan palvelupäällikkö Jukka Sironen.
Riskien analysointi vaikeaa
IF Vahinkovakuutusyhtiön viestintäpäällikkö Anja Talasmo toteaa, että uusia vakuutustuotteita kehitettäessä lähtökohtana on, että riskien määrän on oltava ennalta määriteltävissä.
Vakuutusyhtiöiden keskusliiton Ojalan mukaan keskeistä uuden järjestelmän luomisessa olisikin, että vakuutusyhtiöiden pitäisi pystyä laatimaan selkeät menetelmät, joilla riskit pystytään arvioimaan.
- Tämä saattaisi edellyttää esimerkiksi kiinteistörekisterien ja topografisten tietokantojen yhdistämistä asiantuntijanäkemyksiin siitä, kuinka laajoja tulvat milläkin alueilla saattavat olla. Keski-Euroopassa tämänkaltaisia työkaluja on jo käytössä, ja niistä on hyviä kokemuksia, Ojala sanoo.
Helppoa riskien arviointi ja hinnoittelu tulisi tuskin hänen mukaansa olemaan.
- Suunnilleen samaan kategoriaan kuuluva paloriskikin on kuitenkin pystytty hinnoittelemaan, Ojala vertaa.
Nykyään vesistöjen tulvimisesta aiheutuvat vahingot on rajattu kaikilla vakuutusyhtiöillä yksiselitteisesti kotivakuutusten korvauspiiristä, mutta muun muassa Pohjolan laaja kotivakuutus kattaa osan rankkasateiden aiheuttamista tuhoista. Nyrhisen mukaan korvauksia on maksettu yhteensä tänä kesänä noin puolen miljoonan ja miljoonan euron väliltä.
- Tiettävästi olemme tällä hetkellä isoista yhtiöistä ainoa, joka tällaisia vahinkoja korvaa, Nyrhinen sanoo.