Lasten vapaaehtoiset sairauskuluvakuutukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa.
Yhä useammat vanhemmat hankkivat lapsivakuutuksen jo ennen jälkikasvunsa syntymää. Osa jopa jännittää, suostuuko vakuutusyhtiö myöntämään syntymättömän lapsen vakuutusta esimerkiksi äidin pitkäaikaissairauden tai ylipainon vuoksi.
Perheet haluavat maksaa satojen eurojen vuosimaksut vakuutuksesta, jotta he voivat viedä lapsensa valitsemalleen yksityislääkärille silloin kun heille parhaiten sopii.
He uskovat, että vakuutus takaa nopean hoitoon pääsyn ja pelkäävät, että ilman vakuutusta lapsi joutuu jonottamaan yökausia täysissä päivystyspisteissä -- tai jää kokonaan ilman hoitoa.
Luottamus julkisen terveydenhuollon palveluihin ei ilmeisesti ole kovin korkea suomalaisissa lapsiperheissä. Siksi ne maksavat terveydenhuollosta varmuuden vuoksi kahteen kertaan, sekä veroina että vakuutuksen kautta.
Vakuutukset lisäävät ihmisten vapautta valita lääkärinsä. Sen sijaan, että lapsi vietäisiin ensin yleislääkärin jonoon, hänelle varataan suoraan aika lasten- tai korvalääkärille. Julkisella puolella erikoislääkäriajan saa yleensä vain lähetteellä, jos silloinkaan.
Kun yhä useampi vakuutettu lapsi menee suoraan yksityislääkäriin, terveyskeskuksesta vapautuu lisää aikoja muille. Joidenkin mielestä tämä on hyvä asia. Kiistatta se lisää myös epätasa-arvoa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta valita yksityisen ja julkisen välillä. En väitä, että Suomessa olisi edes välttämätöntä tarvetta valita, sillä samat lääkärit niissä usein työskentelevät.
Jos vakuutetut lapset katoavat terveyskeskuksista ja työssäkäyvät aikuiset hoidattavat vaivansa työterveyshuollossa, terveyskeskusten asiakaskunta yksipuolistuu. Onko se tarkoituksenmukaista kehitystä?
Suomessa on jo havaittu, että lasten käynnit terveyskeskuslääkärillä ovat vähentyneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Jari Forsström kertoo, että syy käyntien vähentymiseen on epäselvä, mutta vakuutukset todennäköisesti vaikuttavat asiaan ainakin osittain. Toinen syy voi olla se, että yhä useamman lapsen hoitaa terveyskeskuksessa lääkärin sijasta hoitaja -- tai sitten lasten hoitoon pääsy terveyskeskuksiin on jopa vaikeutunut.
Jotkut epäilevät, että vakuutetut lapset saisivat yksityislääkärin kautta herkemmin lähetteitä julkisiin sairaaloihin kuin terveyskeskuksissa asioivat lapset, mikä sekin lisäisi epätasa-arvoa.
On arvioitu, että useammalla kuin yhdellä lapsella kolmesta on vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus. Myös aikuisille kaupitellaan räätälöityjä paketteja syöpävakuutuksesta lähtien -- siitä huolimatta, että syövänhoito julkisella sektorilla on ainakin toistaiseksi säilynyt kansainvälisesti mitaten korkeatasoisena ja alue-erot hoitotuloksissa virallisen tiedon mukaan pieninä.
Saa nähdä, milloin vakuutusyhtiöt keksivät uuden, kiinnostavan kohderyhmän: terveet, eläkkeelle lähtevät 65-vuotiaat, jotka ovat tottuneet hoidattamaan vaivansa yksityisessä työterveyshuollossa.
On pakko tunnustaa, että lapsivakuutus on meilläkin, vaikka suhtaudun asiaan ristiriitaisesti.
Vanhan kotikuntani terveyskeskuksessa Etelä-Suomessa kysyttiin: "Onko teillä vakuutusta?" Kun vastasin kyllä, minulle sanottiin: "Kannattaa mennä yksityiselle." Niin menimme, monta kertaa, koko rahan edestä.
Sitten muutimme pohjoiseen ja vanhasta muistista tilasimme aikaa yksityiselle, mutta sitä ei saanutkaan samalle päivälle. Kokeilin onneani ja soitin epäluuloisesti uuden kotikuntani terveyskeskukseen. "Tulkaa puolen tunnin kuluttua", langan päässä sanottiin.
Tämä kokemus osaltaan opetti, että ilman vakuutustakin pärjää, ainakin joissakin kunnissa. Ja se on hyvä asia.
heli.vayrynen@kaleva.fi