Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA julkaisi viime viikolla Suomea koskevan tiedusteluraportin. Se sisältyi laajan julkiseksi tulleeseen asiakirja-aineistoon. Suomettumista käsittelevä 130-sivuinen raportti on päivätty elokuulle 1972 ja se kuvaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehitystä.
CIA teki tarkkaa ja perusteellista työtä Suomessa 1970-luvulla. Tiedusteluraportti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa, sillä 1970-luvulla Suomi pyrki nostamaan kansainvälistä profiilia ETYK-aloitteellaan, Saksojen tunnustamisella ja EEC-neuvotteluilla. Sisäpolitiikassa oli alkamassa kiistely poikkeuslaista presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalitsemiseksi. Samaan aikaan Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan koveni.
CIA:n raportti käsittelee asiantuntevasti Suomen ja Neuvostoliiton suhdetta. Raportti kuvaa hämmästyttävällä tarkkuudella Suomen poliittista tilannetta, suomettumista, itsesensuuria, keskeisiä poliitikkoja ja Moskovan toimia. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta Neuvostoliitto rajoitti itsenäisyyttä painostustoimillaan, mikä johti Suomessa huolelliseen sovjetologiaan, itsesensuuriin ja presidentin aseman korostumiseen idänsuhteissa.
Raportissa ennakoitiin Kekkosen uudelleenvalintaa poikkeuslailla, kuten tapahtuikin, mutta Kekkosen kauden ajateltiin jäävän 1970-lukuun. Presidentti Kekkosesta raportti antaa varsin myönteisen kuvan. Yhdysvaltalaisten kritiikki häntä kohtaan kasvoi vasta 1970-luvun loppupuolella.
Käytettävissäei ole Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n samalta ajalta laatimia raportteja Suomesta. Siten ei voi vertailla, ovatko ne yhtä oikeaan osuneita analyyseissään kuin CIA:n suomettumisraportti. KGB:n tiedustelijoiden raporteissa heijastuu todennäköisesti se, että Moskovassa olevalle esimiehelle piti osoittaa oman työn tärkeys. Silti Moskovakin oli hyvin perillä Suomen asioista muun muassa niin sanotun kotiryssäjärjestelmän avulla. DDR:n tiedustelupalvelukin oli aktiivinen Suomessa. Stasi luovutti kaiken merkittävän tiedon Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle.
Kylmän sodan aikana Suomi oli tärkeä paikka lännen ja idän välissä. Tiedustelutoiminta ei juuri ole laantunut muuttuneesta kansainvälisestä tilanteesta huolimatta. Tiedusteluelimet hakeutuvat yhä luottamuksellisiin keskusteluihin asemamaan ihmisten kanssa saadakseen tärkeää mielialatietoa, tilannearvioita ja tietoja suunnitteilla olevista asioista. Nykyisin tieteellis-tekninen tiedustelutoiminta on kasvanut aiempaan nähden.
paakirjoitus@kaleva.fi