Pääkirjoitus

Va­kuus­so­pi­mus saatava julki

Suomi sai valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla neuvotelluksi Espanjan kanssa vakuussopimuksen, joka on pitkälti samanlainen kuin aikaisemmin Kreikan kanssa tehty järjestely.

Suomi sai valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla neuvotelluksi Espanjan kanssa vakuussopimuksen, joka on pitkälti samanlainen kuin aikaisemmin Kreikan kanssa tehty järjestely.

Vakuussopimuksella taataan, että Suomi saa vakuudet 40 prosentille 1,9 miljardin euron lainasta, jolla sitoudutaan osallistumaan euromaiden enimmillään sataan miljardiin euroon kohoavan lainan järjestelyihin Espanjalle.  40 prosenttia on keskimääräinen arvio maksukyvyttömäksi joutuvan valtion oletetuista tappioista.

Sopimus tietää sitä, että jos kaikki menee pieleen, lainasta saadaan takaisin 770 miljoonaa euroa. Ratkaisua voi pitää tässä tilanteessa huonoista vaihtoehdoista parhaana. Miinuspuolella Suomi menettää vakuusjärjestelyn takia lainojensa korkotulot.

Suomi on ainoa euroalueen jäsen, joka on vaatinut vakuuksia lainoilleen. Tämä juontaa pitkälle viime eduskuntavaaleissa SDP:n antamiin lupauksiin ja hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kriisimaille annettaville lainoille vaaditaan vakuudet. Vakuuksista tuli poliittinen välttämättömyys, vaikka asiantuntijat ovat olleet niiden järkevyydestä eri mieltä.

Kreikan vakuusratkaisun yhteydessä suomalaisten muista poikenneiden vaatimusten arveltiin tärvelevän Suomen kuvaa muiden euromaiden silmissä. Nyt neuvoteltu ratkaisu ei näytä herättävän suuria intohimoja edes Espanjassa saati muualla.

Suomessa vakuusjärjestelyllä on sen sijaan iso sisäpoliittinen merkitys, sillä vakuuksien saaminen vie pois osan ratkaisua vastaan kamppailevan opposition aseista.

Hallitus haluaa tehdä kaikkensa muiden euromaiden rinnalla kriisin liekkien sammuttamiseksi senkin uhalla, että panokset ovat kovat ja lopputulos epävarma. Yhtä lailla oppositio tekee kaikkensa torjuakseen yhteistoimet muiden euromaiden kanssa.

Oppositiolla on toki oikeus olla eri mieltä, mutta eurokriisi on jatkunut jo niin kauan, että sen olisi kohtuullista esitellä jo muitakin vaihtoehtoja kuin hokea pelkkiä ei-ratkaisuja – semminkin kun niiden seurausvaikutukset ovat sumun peitossa.

Eduskunta käsittelee tiistaina syntynyttä Espanjan vakuusratkaisua tulipalokiireellä jo tänään torstaina ja huomenna perjantaina.

Euroalueen valtiovarainministereiden on määrä hyväksyä lainaohjelma perjantaina.

Vaikka asialla on kova kiire, se ei saisi estää läpinäkyvää käsittelyä. Tämä edellyttää, että sopimus julkistetaan ja avataan kansanedustajille mahdollisimman täydellisesti, toisin kuin Kreikka-paketin kohdalla meneteltiin.

Kreikka-ratkaisun yhteydessä hallitusta arvosteltiin aiheellisesti siitä, että sopimusta ei julkistettu kuin valittuina paloina.

Ei pitäisi olla syitä olla julkaisematta Espanja-sopimusta, sillä neuvottelukumppanina on ollut pankkien omistama talletussuojarahasto eivätkä yrityssalaisuuksia varjelevat yksityiset pankit kuten Kreikan tapauksessa.

Maksimaalinen avoimuus myös poistaisi epäluuloja sitä kohtaan, että hallituksella olisi asiassa jotakin salattavaa.