Suojelupoliisin (Supo) epäillyn teleurkinnan syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä pidetään jo ennakkoon hyvin hankalina tapauksina. Supon teollisuusvakoilusta epäilemät kaksi vieraan maan kansalaista, amerikkalainen ja venäläinen, ovat jutussa asianomistajina, koska heitä koskevia teletunnistetietoja epäillään saadun laittomasti.
Asianomistajina heillä on mahdollisuus saada hyvinkin arkaluonteisia tietoja esimerkiksi Supon toiminnasta. Amerikkalainen epäilty toimii yhä Oulussa ja hänen toimensa liittyvät ainakin Soneraan. Venäläinen epäilty on ollut Kajaanissa. Tapaukset eivät liity toisiinsa mitenkään vaan ovat toisistaan erillisiä.
Supon epäillyn teleurkinnan jatkoselvittely siirtyi keskiviikkona odotetusti valtionsyyttäjä Jukka Rappen syyteharkintaan. Rappen tavoitteena on tehdä päätöksensä marraskuun loppuun mennessä. Jos hän nostaa syytteitä, niitä käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa tulevana talvena.
Supon tilapäisesti virantoimituksesta pidätettyä päällikköä Seppo Nevalaa epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta vuonna 2002. Operatiivisen osaston entistä johtajaa Petri Knapea epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta vuonna 2002 ja Supon Pohjois-Suomen entistä aluepäällikköä Martti Pitkästä yllytyksestä törkeään viestintäsalaisuuden loukkaukseen ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuonna 2000.
Epäiltynä on lisäksi kaksi Soneran entistä työntekijää. Heitä epäillään törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta syksyllä 2000.
Salaista tietoa
Rappe joutuu pohtimaan myös juttuun liittyviä salassapitokysymyksiä. Salassapitoa ovat vaatineet keskivikkona päättyneen esitutkinnan aikana useat eri tahot, muun muassa epäillyt Supon virkailijat.
Esitutkintaa johtanut valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto sanoo, että "salassapitoa ja suljettuja ovia on pyydetty kaikissa vaiheissa".
"Syyteharkintavaiheessa ratkaisun tekee Rappe ja mikäli asia etenee oikeuteen, ratkaisu on käräjäoikeuden käsissä. Siihen saakka kaikki aineisto on salaista", Koivisto sanoo.
Pyyntöjä on perusteltu muun muassa sillä, että Supon vuonna 2000 teollisuusvakoilusta epäilemät kaksi vieraan maan kansalaista ovat jutussa asianomistajia. Syynä on se, että Supo sai tai hankki laittomasti heidän teletunnistetietojaan. Asianomistajina heillä on ainakin periaatteessa mahdollisuus saada tietoonsa hyvinkin arkaluonteisia asioita muun muassa Supon toiminnasta.
"Lähtökohtaisesti heillä on oikeus saada kaikki omaan asiaansa liittyvä aineisto. Toki esitutkinnassa on pyritty rajaamaan suojelupoliisin toimintaa, taktiikkaa ja menetelmiä. Esitutkinnassa on mustattu huomattavan paljon asioita", Koivisto sanoo.
Koiviston mukaan "tarkoitus ei ole tehdä vahinkoa erittäin tärkeälle suomalaiselle poliisiorganisaatiolle".
Supossa kuumina
Epäillyn teleurkinnan takia Supo joutui käytännössä luopumaan "vakavaksi" luonnehtimansa teollisuusvakoilutapauksen tutkimuksista. Nyt talossa pelätään, että epäillyt saavat mahdollisen oikeudenkäynnin aikana käyttöönsä hyvinkin arkaluonteisia tietoja Supon toiminnasta.
Supon vt. päällikkö Hannu Moilanen ei halua kommentoida asiaa. "Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto vastaa kaikesta tiedottamisesta", Moilanen sanoo.
Koivisto pitää "hyvin todennäköisenä", että mahdollisessa käräjäoikeuskäsittelyssä suuri osa aineistosta julistetaan salaiseksi.
Asianomistajilla on kuitenkin oikeus saada heitä itseään koskevia salassapidettäviäkin tietoja.
"Tämä on hyvin ongelmallista. Asianomistajien pitää saada tietää asioista, mutta tässä tapauksessa on niiltäkin osin salassapidon intressejä", Koivisto sanoo.
Koivisto luonnehtii yhtälöä kaiken kaikkiaan "kamalaksi".
"Asianomistajuusasemaa voi kuvata jopa perustuslailliseksi, ja silloin tämä uhrin asema ajaa muiden intressien edelle eräänlaiseen katepillari-tyyliin", Ari-Pekka Koivisto sanoo.
Sillä ei Koiviston mielestä ole merkitystä, että he eivät ole suomalaisia.
"Tämä ei ole mikään banaanitasavalta. Oikeudet on kaikilla", hän sanoo.
Vaikeuttaa harkintaa
Salassapitoon liittyvillä kysymyksillä on Koiviston mielestä vaikutusta myös syyteharkinnassa. Tämän vaiheen aikana jouduttaneenkin kuulemaan myös tietosuojavaltuutettua.
"Ne (salassapitokysymykset) vaikeuttavat sitä, koska asia on mietittävä hyvin tarkkaan", hän sanoo.
Koivisto sanoo kuitenkin, että "syyttämättäjätämispäätöksiä ei tehdä muilla kuin laillisilla perusteilla".
"Syyteharkinnassa ei olla millään Supon hyysäämislinjalla", hän sanoo.
Erilaista esitutkinta-aineistoa on jutussa kertynyt noin 700 sivun verran.
Supon johto on toivonut nopeaa syyteharkintaa. Samaa toivoi jo tiistaina Seppo Nevalan asianajaja Heikki Lampela.
Koska jutussa on epäiltynä kaksi virasta pidätettyä, syyteharkinta ja mahdollinen oikeuskäsittely pyritään viemään läpi mahdollisiman ripeästi.
Koiviston mukaan virasta pidätetyt ajavat "jonkinlaista ohituskaistaa".