Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies Jari Tuomela sanoo turvallisuusriskien kasvaneen suomalaisvankiloissa selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Vankien määrä on lisääntynyt runsaalla tuhannella, mutta henkilökunnan vaivoin parilla kymmenellä.
Varsinaisten vartijoiden osalta tilanne on vielä lohduttomampi. Heidän määränsä on pysynyt käytännössä ennallaan.
Vankiaines on lisäksi muuttunut. Jengiytyneitä väkivalta- ja huumerikollisia on yhä enemmän. Väkivallan käytön kynnys on madaltunut vankiloissa.
"Vankiloiden yliasutus ja ahtaus, väkivalta ja valtontahenkilökunnan vähyys on kriittinen yhdistelmä. Vankiloissa eletään riskirajalla", Tuomela sanoo.
Omaa kieltään tilanteen karuudesta kertovat Pelson vankilan helmikuiset tapahtumat. Kaksi vankia surmasi pakonsa yhteydessä vartijan ja pahoinpiteli hengenvaarallisesti työnohjaajaa.
Tänään torstaina miehiä vastaan luetaan Oulun käräjäoikeudessa syytteet muun muassa murhasta, murhan yrityksestä, törkeästä ryöstöstä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Edellisestä vanginvartijan surmasta ehti kulua 50 vuotta.
Turhaa väkivaltaa
"Tapaus ei ollut niin suuri yllätys kuin tilastollisesti voisi ajatella. Tekopaikka sen sijaan yllätti. Miksi avoimessa paikassa käytettiin näin kovaa ja tarpeetonta väkivaltaa. Pako olisi onnistunut ilman sitäkin", Tuomela ihmettelee.
Oulun vankilan väkivaltaiset vankilakahakat ovat hänen mielestään myös vakavasti otettavia viestejä tilanteen kriittisyydestä.
"Vankiloiden turvallisuuden horjumisesta kärsivät niin vangit kuin niiden henkilökunta", Tuomela sanoo.
Pinna kiristyy
Vankiloiden yliasutus ja henkilökuntapula ovat osaltaan vaikuttaneet myös siihen, että yhä pienempi osa vangeista osallistuu järjestettyyn toimintaan, työhön tai koulutukseen. Rikosseuraamusviraston tilaston mukaan liki puolet vangeista oli niiden ulkopuolella viime vuonna.
"Joutilaisuus turhauttaa ja on omiaan aiheuttamaan väkivaltaa. Pinna kiristyy", Tuomela sanoo.
Väkivaltaiset välienselvittelyt vankien kesken ovat vankiloiden arkipäivää. Tuomela pelkää, että väkivallan käytön kynnyksen madaltuessa, se voi kohdistua myös henkilökuntaan.
"Vartijoiden työ on selvästi vaarallisempaa kuin vielä viisi vuotta sitten", hän sanoo.
Tuomelan mielestä varmuusosastojen perustaminen on yksi tapa lisätä turvallisuutta.
"Laki antaa siihen mahdollisuuden. Niihin sijoitettaisiin sellaiset vangit, jotka jatkavat rikollista toimintaa vankilassa tai ovat väkivaltaisia", hän sanoo.
Kuljetukset rassaavat
Tuomela sanoo, että vankilahenkilökuntaa pitäisi lisätä välittömästi noin sadalla ihmisellä. Vankiluvun kasvuun verrattuna se on hänen mielestään "hyvin maltillinen luku".
"Väkeä tarvitaan lisää, ja siihen rahaa. Kysymys on viime kädessä koko yhteiskunnan turvallisuudesta", Tuomela sanoo.
Poliitikkoihin vaatimukset eivät kuitenkaan tehoa.
"Kun puhutaan vankeinhoidon tehostamisesta ja sen rahoituksesta, se mielletään helposti vankien paapomiseksi. Poliitikot ajattelevat, että äänestäjiin sellainen ei pure", Tuomela sanoo.
Hänen mielestään ei voi olla oikein, että suurissakin vankiloissa on päivittäin tilanteita joissa vartiointi on vain muutaman ihmisen vastuulla.
"Vankeja joudutaan kuljettamaan sairaaloihin, oikeudenkäynteihin ja toisiin laitoksiin. Ne sitovat vartijoita ja aiheuttavat tällaisia tilanteita."