Serbiaan virallisesti kuuluva Kosovo on ollut Unmikin hallussa kesästä 1999. Valtioneuvos Harri Holkerista tulee hallintoalueen neljäs YK-johtaja.
Väkivalta on taas lisääntynyt Kosovossa kesällä. Nyt kohteiksi ovat joutuneet myös YK:n työntekijät. Esimerkiksi Pristinan poliisiasemaa ja oikeustaloa tulitettiin raketein heinäkuussa.
Viime viikolla tarkka-ampuja tappoi YK:n poliisin Pohjois-Kosovossa.
Väkivallan taustalla ovat nyt ensimmäiset albaanitaistelijoille langetetut tuomiot sotarikoksista.
Viisi kuukautta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen neljä entistä UCK-taistelijaa tuomittiin 7-17 vuoden mittaisiin vankeusrangaistuksiin.
Kosovon albaaneille YK:n lakkauttama vapautusarmeija UCK on yhä pyhä instituutio. Sen toimintaa serbihallinnon kovenevassa otteessa pidettiin yleisesti oikeutettuna.
Albaanien mielestä tuomiot ovat ankaruudessaan osa poliittista peliä, jolla YK yrittää pitää maakunnan osana Serbiaa.
Perusongelmat ratkaisematta
Kosovon sodan päättymisestä on siis neljä vuotta, mutta alue on kaikkea muuta kuin vakaa.
Ratkaisematta on tärkein kysymys: itsenäistyykö Kosovo vai pysyykö se osana Jugoslavian raunioille perustettua Serbia-Montenegroa.
Kiistaa on käyty vasta nollasummapelinä. Kosovon albaanienemmistölle kelpaa vain täysi itsenäisyys, Kosovon serbivähemmistö taas haluaa pysyä Serbiassa.
Molemmat kriisin osapuolet pelottelevat uudella konfliktilla, jos heidän vaatimuksensa eivät toteudu.
Belgrad toimii ilmanjakajana. Se uhkaa jakaa Kosovon jos maakunta itsenäistyy, mikä puolestaan järkyttäisi koko Balkanin herkkää tasapainoa.
Neuvottelujen alku olisi läpimurto
"Albaanit ovat haluttomia lisäämään serbien oikeuksia, serbit taas eivät täysin hyväksy Kosovon hallintoelimiä", kuvaa ratkaisua odottavaa pattitilannetta kansainvälisen kriisiryhmän (ICG) Kosovon projektin johtaja Valerie Percival tuoreessa raportissaan.
Tilanteen pitkittyminen pitää myös investoinnit jäissä. Kosovossa miltei ainoa palkkansa maksava työnantaja on kansainvälinen yhteisö.
Pattitilanteessa sekä albaanit että serbit ovat rakentaneet omat selviytymiskeinonsa.
Serbialueilla - lähinnä Mitrovican pohjoispuolella - eletään osana Serbiaa ja Belgradista tulevan talousavun varassa. Alueella häärää myös rikollisjärjestöjä.
YK:n rakentama hallinto ei täysin tyydytä albaanejakaan, sillä YK:lla on kaikessa päätöksenteossa veto-oikeus. Vaaleilla valitut poliittiset päättäjät ovat turhautuneita, ja rakentavat rinnalle albaaniyhteiskuntaa, joka on kaukana YK:n tavoittelemasta sovussa elävästä monikansallisesta Kosovosta.
Kosovossa on neljässä vuodessa pidetty kahdet kunnallisvaalit ja yhdet parlamenttivaalit.
Pelkästään Belgradin ja Pristinan vuoropuhelun alkaminen olisi Harri Holkerilta jo läpimurto. Kiistan osapuolet eivät ole suostuneet yhteiseen neuvottelupöytään ja asettavat vielä nytkin ylitse pääsemättömiltä kuulostavia ennakkoehtoja.
Albaanit haluavat että Kosovon statuksesta päätetään ennen neuvottelupöytään istumista.
"Nyt lähtisimme neuvotteluihin altavastaajana. Serbia on valtio mutta Kosovo ei ole", perustelee nimettömänä pysyvä Kosovon pääministerin toimistossa työskentelevä albaanipoliitikko.
Belgradille Kosovon itsenäisyys taas on punainen vaate, sillä maakuntaa on serbien pyhä kulttuurikoti.
Myös neuvottelujen aloittaminen entisten UCK-sissien kanssa on Belgradille melkoinen kynnys. Monet albaanipoliitikot ovat entisiä sissejä.