Muhoksella pari viikkoa sitten paljastuneen surmatyön 45-vuotias uhri ehti elää vankilasta vapautumisensa jälkeen vajaan vuoden. Myös Jyväskylässä surmattiin heinäkuussa vasta vankilasta vapautunut mies.
Henkirikokset ovat kuin suoraan vankien kuolleisuudesta kertovista selvityksistä: rikolliseen elämäntapaan hairahtuneella on suuri riski joutua itse väkivallan uhriksi.
Muhoksen tapauksessa myös neljällä epäillyllä miehellä on vankilatausta. Kaksi heistä oli vankilassa yhtä aikaa uhrin kanssa.
Vankeinhoitolaitoksen va. ylilääkäri Terhi Wuolijoki sanoo vankilasta vapautuneiden korkean kuolleisuuden taustalla olevan agressiivinen ja epäsosiaalinen elämäntapa sekä voimakas päihderiippuvuus.
"Huumeriippuvuus on yli 40 prosentilla vangeista ja alkoholiriippuvuus liki 40 prosentilla. Useimmat ovat riippuvaisia molemmista", sanoo Wuolijoki.
Rikoskomisario Risto Viippola Limingan poliisista sanoo tutkimustietojen olevan vaaterissa väkivaltarikoksia tutkivan poliisin kokemusten kanssa.
"Hyvin usein väkivallan uhrilla on rikollinen tausta. Viime vuosina kynnys väkivallan käyttöön on selvästi madaltunut, ja teot ovat myös raaistuneet", Viippola sanoo.
Psyykkisiä ja
fyysisiä vaivoja
Vankien normaaliväestöä huomattavasti korkeamman kuolleisuuden taustalla on myös heidän heikko terveydentilansa.
Rikosseuraamusviraston viimeisimmän selvityksen mukaan liki 60 prosenttia vangeista sai jotain lääkärin määräämää lääkitystä. Esimerkiksi hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö tai sairaus oli vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan liki 40 prosentilla vangeista.
"Vangit ovat sekä psyykkisesti että fyysisesti paljon huonokuntoisempia kuin vastaava samanikäinen väestö. He ovat myös köyhin ja syrjäytynein väestönosa", sanoo Länsi-Suomen aluevankilan sijoitusyksikön johtaja Kimmo Hypén.
Erityisesti sakkovankien terveydentila on heikko. Va. ylilääkäri Terhi Wuolijoen mielestä se on niin heikko, että "heidät pitäisi sijoittaa muualle kuin vankilaan".
Lähes joka toinen sakkovanki kuolee noin kymmenen vuoden sisällä sakkovankeusajankohdasta.
Koevapaudesta olisi monelle apua
Hypénin mielestä erityisesti kriittisimmän ensimmäisen vapautusvuoden kuolemia voitaisiin kenties vähentää uuden vankeuslain mahdollistavalla ehdollisella koevapaudella.
"Koevapautta tulisi soveltaa erityisesti niihin, jotka todennäköisimmin jatkavat rikollista elämäntapaa ja siihen olennaisesti liittyvää päihteiden käyttöä. Tiukan kontrollin alla he saattaisivat selvitä paremmin kriittisimmän ajan yli", Hypén sanoo. Tutkimusten mukaan rikoksista tuomittujen kuolleisuusriski vähenee selvästi viiden vapaudessa vietetyn vuoden jälkeen.
Samalla myös todennäköisyys siihen, että he palaavat vankilaan on olennaisesti pienempi kuin lyhyemmän ajan vapaudessa olleilla.
"Viisi vuotta on monella tapaa hyvin merkityksellinen pyykki", Hypén sanoo.
Viime vuonna Suomen vankiloissa kuoli yhdeksän vankia. Viisi vankia koki luonnollisen kuoleman, kolme teki itsemurhan ja yksi kuolemista johtui tapaturmasta.
Vankeusaikaisten itsemurhien määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmenestä. Yhtenä syynä pidetään tehostunutta lääkitystä.