Poliisi vaatii lakiin sosiaaliviranomaisille velvoitetta ilmoittaa kaikista lapsiin kohdistuneista pahoinpitely- ja seksuaalirikoksista, vaikka se toisi virkavallalle lisätöitä. Poliisin mielestä sosiaalityöntekijöillä on nyt liikaa harkintavaltaa epäiltäessä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Vaikka sosiaaliviranomaisilla on oikeus ilmoittaa epäilyistä poliisille, mitään velvoitetta siihen ei ole. Heidän toimintansa onkin kirjavaa ja voi vaihdella jopa samassa kaupungissa. Lasten raaka pahoinpitely on ilmeisesti jäänyt paljon julkisuutta saaneen seksuaalisen hyväksikäytön varjoon.
Sosiaaliviranomaiset käyttävät päätäntävaltaa rikoksissa, joista saattaa seurata kymmenen vuotta vankeutta. Toisin sanoen tällä hetkellä laissa rikokseksi määriteltyä tekoa selvittävät nyt muut kuin poliisit. Käytäntö on sekä uhrin että epäillyn oikeusturvan kannalta kestämätön. Poliisia tarvitaan rikosepäilyjen selvittämiseksi, koska millään muulla taholla ei ole käytössä pakkokeinoja, koulutusta tai valtuuksia, joita rikoksen selvittäminen edellyttää.
Poliisi tuskin on tehnyt vaatimusta heppoisin perustein. Ilmeisesti lapsiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut viime vuosina. Ihan normaalitkin vanhemmat väsyvät ja hermostuvat. Todellisessa hengenvaarassa ovat kuitenkin elämänsä hallinnan menettäneiden ja päihteiden väärinkäyttäjien lapset. Poliisin tiedossa on niin järkyttäviä lapsiin kohdistuneita väkivaltatapauksia, ettei yksikään aikuinen niitä sietäisi. Lapsi ei kuitenkaan voi tehdä rikosilmoitusta.
Poliisin ohella myös sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii, pitäisikö sosiaalityöntekijöille määrätä ilmoitusvelvollisuus. Erityisesti on mietitty sitä, onko syytä velvoittaa sosiaaliviranomaiset ilmoittamaan kaikista esiin nousseista epäilyistä vai pitäisikö raja määritellä toisin. Tässä voi kuitenkin käyttää tervettä järkeä. Jokaista tukistusta tuskin on syytä poliisille ilmoittaa, vaan ainoastaan niistä tapauksista, joissa lapselle on aiheutunut vammaa tai muuta haittaa.
Rajanveto on kiistatta hankalaa. Lapsen kasvun kannalta välinpitämättömyys ja henkinen julmuus voivat aiheuttaa tukistuksia pahempaa jälkeä. Mutta miten ulkopuolinen voi tunnistaa henkisen pahoinpitelyn aiheuttamat vammat? Siksi pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyt tulisikin keskittää isoihin yksiköihin, yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden lastenpsykiatrisille klinikoille ja isoihin perheneuvoloihin. Samalla toimintatavat yhtenäistyisivät maan eri osissa.
paakirjoitus@kaleva.fi