Väkivallan uhka on entistä pahempaa niiden palvelualojen työntekijöillä, jotka työskentelevät yksin ja iltaisin pienissä kaupoissa, ravintoloissa sekä kioskeissa. Lisääntyneet kauppojen, pankkien sivukonttorien ja kioskien ryöstöt aiheuttavat epävarmuuden tunnetta.
Palvelualojen ammattiliitto Pam, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Oulun työsuojelupiiri kiertävät ensi viikolla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan palvelualojen työpaikoilla kampanjoimassa työsuojelun tärkeyttä.
Palvelualojen ammattiliiton Oulun ja Lapin läänin aluetoimitsija Paula Grekelä sanoo, että väkivaltaan varautuminen on yksi osa työsuojelua, ja sitä pitää parantaa. Yleensä ei riitä, että kioskissa tai ravintolassa on varashälytinnappi, jota osaa painaa. Tärkeää olisi käydä läpi jokaisella työpaikalla, miten toimia, jos ryöstö sattuu omalle kohdalle.
Alkuunkaan kaikilla työpaikoilla uhkaavien tilanteiden varalle ei harjoitella. Pääsääntö on, että myyjä antaa varkaan viedä kassan tai tavaraa, eikä yritä tehdä mitään, jotta hänen oma henkensä ei vaarantuisi.
"Kun pikkukaupunkiin tulee uusi huumelasti, se näkyy heti Siwojen ryöstöinä", sanoo Pohjois-Suomen työsuojelupiirin piiripäällikkö Pentti Pekkala.
Pamin toimitsija Kimmo Nikula Oulusta arvelee, että myyjät joutuvat työskentelemään kaupoissa yksin nykyistä paljon enemmän, jos kauppojen aukioloja vapautetaan ja sunnuntai-aukioloajat lisääntyvät.
Palvelualaa vaivaa myös työsuojeluvaltuutettujen vähäisyys niissäkin yli 10 hengen yrityksissä, joissa työsuojeluvaltuutettu on lain mukaan oltava.
Vain noin parillakymmenellä prosentilla työpaikoista on työsuojeluvaltuutettu. Pääsääntöisesti isoilla on, mutta pienillä ei.
"Pelkkä nimeäminenkään ei riitä, vaan valtuutetun on sitouduttava tehtäväänsä. On myös sellaisia työpaikkoja, joissa työsuojeluvaltuutetuksi nimitetty ei tiedä itse asiasta ollenkaan", Grekelä sanoo.
Työterveydenhuollosta tiedottaminen ontuu hyvin monella palvelualan työpaikalla. Grekelä sanoo, että hyvin usein Pamin toimistolle soitetaan ja kerrotaan, ettei työterveyshuoltoa ole.
Noin kymmenesosa palvelualan yrityksistä on laiminlyönyt työterveyshuollon järjestämisen. Joskus se on järjestetty, mutta asiasta ei ole kerrottu henkilökunnalle.
Grekelä sanoo, että hyvä työterveyshuolto on ennalta ehkäisevää työtä, ei vain sairasloman jakamista tai sairaanhoitoa.
EK:n Oulun aluepäällikkö Keijo Putkonen korostaa ammattiliiton ja työnantajajärjestön yhteistyötä työsuojelun kehittämisessä. "Jokainen työsuojeluun pantu euro tulee yrittäjälle takaisin moninkertaisena ja kasvattaa viivan alle kertyvää summaa. Se on kilpailukykytekijä", Putkonen sanoo.