Psykoanalyytikko, lääketieteen lisensiaatti Gustav Schulman korosti Helsingin Lääkäripäivillä, että väkivallassa on kyse syvimmillään olemassaolon oikeudesta.
"Traumatisoituneelle tai muista syistä psyykkisesti keinottomalle jo pieni vastoinkäyminen, häpeä tai nöyryytys voi olla sietämätön isku, jonka hän kokee konkreettisesti (harhaisesti) olemassaolonsa riistona", Schulman huomautti.
"Traumaattista kokemusta ei voi mieltää tai sulattaa, vaan sen voi vaan kokea."
"Se rekisteröityy konkreettisina aistimuksina, tuntemuksina ja toimintakuvioina, jotka tallentuvat muusta persoonallisuudesta erilliseksi traumakokemuskapseliksi. Samalla estyy yleensä traumakokemuksen sulattamismahdollisuus, jälkikäteenkin."
Traumaattinen kokemus voi säilyä muuttumattomana vuosikymmeniäkin. - Henkilö elää ikään kuin talossa, jossa kantavien seinien sijaan on miinan tavoin herkästi laukeavia traumakapseleita. Tällaiset kapselit laukeavat usein, kun henkilö muuttaa pois kotoa.
Suurin osa väkivalta- ja omaisuusrikoksia tehneistä tulevat Schulmanin mukaan perheistä, joissa on käytetty väkivaltaa. - Mitä rajumpia traumat ovat lapsuudessa olleet, sitä rajumpia teot ovat aikuisuudessa.
Ennaltaehkäisy ensiarvoisen tärkeää
Väkivaltakierteen katkaisemisessa tärkeimmäksi nousee ennaltaehkäisy, etenkin vauvojen ja lasten traumatisoitumisen estäminen. "Lasta ei tarvitse opettaa väkivaltaan, mutta sen hillitsemiskyvyn hän joutuu vähitellen omaksumaan elämänsä tärkeiltä ihmisiltä", Gustav Schulman korosti.
Lasten on hänen mukaansa toki opittava hyväksymään universaalit traumat, esimerkiksi erot, sairaudet ja elämään niiden aiheuttamien kielteisten tunnekokemusten kanssa.
Malttinsa menettänyt lapsi voi oppia kielteisistä kokemuksista, jos vanhemmat antavat sulattelu- ja kannatteluapua. Sen sijaan traumatisoitunut aikuinen ei pysty oppimaan kokemuksistaan.
"Hän voi kuitenkin hakeutua psykoterapiaan. Väkivaltaa ei voida koskaan kokonaan poistaa, mutta sen kanssa voi oppia elämään, ja sitä voidaan oppia hallitsemaan", Schulman huomautti.
Hoidon jälkeen traumatisoitunut voi oppia elämään itsensä kanssa ja kestämään omia tunteitaan.
Rangaistusten kovennus ei vähennä väkivaltarikoksia
Rangaistusten koventaminen ei Schulmanin mielestä juurikaan vähennä väkivaltarikoksien määrää. Nämä rikokset ovat hänen mukaansa tekoja ilman ajatuksia. - Tämä ei tietenkään vähennä aikuisen vastuuta kuin äärimmäisessä tilanteissa.
Väkivalta sinänsä ei Schulmanin mukaan ole liiemmälti lisääntynyt, mutta nuorisoväkivalta on, jopa hälyttävällä tavalla.
Gustav Schulman suomi rankasti myös suomalaista lasten sijoitus- ja huostaanottopolitiikkaa, joka hänen mielestään on ollut kyvytön toimimaan tarpeeksi aikaisin lasten etujen hyväksi väkivaltatilanteissa.
"Kaikenlaista ei voi sallia tapahtuvaksi perheissä. Lasten ja vanhempien pyhä liitto ei voi olla koskematon", Schulman korosti.