Jokelan ja Kauhajoen ampumistapaukset ovat lähes identtiset. Veriteko tapahtuu kesken koulupäivän, tekijä on ladannut tekemäänsä materiaalia internetiin, ja lopulta hirmuteko päättyy tekijän itsemurhaan. Jäljelle jää vain kysymys, miksi?
- Kukaan ei pysty siihen vastaamaan. Ihmiset, jotka ovat tämän tyyppisiin ratkaisuihin päätyneet, ovat useimmiten kuolleet, psykologi Kirsti Palonen sanoo.
Palosen mukaan Suomessa on kuitenkin havaittavissa se, että väkivallan ihannointi ja siihen turvautuminen ongelmatilanteissa on yleistymässä. Hänen mukaansa joillekin väkivallasta on tullut tapa ratkaista ongelmia siinä missä psykoanalyysiin meno.
Mediapsykologiaan erikoistunut psykologian tohtori Anu Mustonen sanoo, että jo perinteisesti suomalainen kulttuuri on hyvin väkivaltainen. Aiemmin teot ovat olleet murhia, nyt ne ovat joukkomurhia, jotka ruokkivat toinen toistaan.
- Harvinaisia tapauksia nämä ovat, mutta ne puhuttelevat niitä, joilla on tämän kaltaisia fantasioita. Eivät ne kuitenkaan epidemian tavoin leviä.