EU:n väkiluku kasvoi hieman kaikissa jäsenmaissa viime vuonna. EU:n tilastokeskuksen mukaan unionin alueella oli 1. tammikuuta kaikkiaan 379,6 miljoonaa asukasta. Nousu oli valtaosin maahanmuuton ansiota.
Brysselissä keskiviikkona julkistetut tilastot osoittavat, että EU sai 1 560 000 uutta asukasta vuonna 2001. Kasvuprosentti oli 0,4 eli tismalleen sama kuin vuotta aiemmin.
Kasvusta kolme neljännestä selittyy EU:n jäsenmaihin suuntautuneella muutolla. Muuttoliike on vuodesta 1989 ollut suurempaa kuin EU:n omien asukkaiden lisääntymistahti.
Nousu oli vauhdikkainta Irlannissa (1,5 prosenttia) ja hitainta Saksassa sekä Itävallassa (0,2 prosenttia molemmissa). Suomen väkiluvuksi tilastokeskus kirjaa 5 194 900 asukasta, kun se vuotta aiemmin oli 13 800 pienempi.
Oman väen lisääntyminen oli muuttoliikkeen vaikutusta suurempaa vain Suomessa, Ranskassa ja Hollannissa. Suomessa oma aktiivisuus nosti väkimäärää noin 7 600:lla ja muutto reilulla 6 100 hengellä. Ruotsissa, Saksassa ja Kreikassa väkiluku sen sijaan olisi jopa pienentynyt ilman muuttoliikkeen tukea.
Suomessa pienin lapsikuolleisuus
EU:n jäsenmaissa kuoli viime vuonna keskimäärin 4,6 lasta tuhatta synnytystä kohti. Määrä oli alhaisin Suomessa ja Ruotsissa (keskimäärin 3,2), kun eniten vastasyntyneitä menehtyi Kreikassa ja Luxemburgissa (5,9).
Odotukset elämän keskimääräisestä pituudesta asettuvat tilastojen mukaan 81,4 vuoteen naisilla ja 75,3 vuoteen miehillä. Jos tilastoihin on luottamista, naisista pisimpään elävät ranskalaiset (keskimäärin 83 vuotta) ja miehistä ruotsalaiset (77,5 vuotta). Lyhintä reittiä kulkevat sekä naisissa että miehissä irlantilaiset.
Avioliitot epäsuosiossa
Avioliittojen kokonaismäärä on laskenut viitisentoista prosenttia vuodesta 1980. Samaan aikaan avioerojen luku on kasvanut 40 prosenttia. Innokkaimpia häiden järjestäjiä olivat viime vuonna tanskalaiset, kun taas ruotsalaiset karsastivat eniten alttarille polvistumista.
Ruotsin alhaiset hääluvut heijastuvat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrään. Osuus oli yli 55 prosenttia kaikista syntyneistä.
Yli 40 prosenttia lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella myös Suomessa, Ranskassa, Britanniassa sekä myös Tanskassa siitä huolimatta, että maa oli innokkain häiden juhlija. Avoliitossa oleville pareille syntyi vähiten lapsia Kreikassa.