Hallintoansa ja lainsäädäntöänsä ripeästi uudistavalla Venäjällä on Suomen Pietarin pääkonsulin Kauko Jämsénin mielestä kaikki edellytykset kohentaa edelleen talouttaan ja kansalaistensa hyvinvointia.
Venäjää ja sen edeltäjää pitkään ja läheltä seurannut Jämsén uskoo myös demokratia- ja markkinatalouskehityksen jatkumiseen, vaikka vallan keskittäminen näyttääkin olevan etusijalla Vladimir Putinin toisen nelivuotiskauden alussa. Suomalais-venäläiselle talousyhteistyölle Jämsén uskoo avautuvan jatkossa aivan uusia mahdollisuuksia.
Kauko Jämsén patistaakin suomalaisyrityksiä seuraamaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti, mitä naapurissa todella tapahtuu.
"Venäjän markkinat ovat maailman nopeimmin kasvavien joukossa, ja myös kansalaisten ostovoima vahvistuu vauhdilla. Näkymät suomalaisyritysten vientimahdollisuuksille ovat hyvät", Jämsén sanoo.
Investoinneille tilaa
Jämsénin mielestä Putinin ja tämän lähipiirin ajattelu näyttääkin lähtevän siitä, että talouden ja hallinnon rakenteiden uusiminen tukee myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista.
Siihen Jämsén ei usko, että Putinin kaudella toteutettu median yhdenmukaistaminen jäisi pysyväksi.
"Presidentti on kertonut tukevansa moniarvoisuutta ja kansalaisyhteiskunnan rakentamista osana sitä. Ehkä hänelle tulee nyt antaa aikaa vastata näistä sanoistaan", Jämsén sanoo.
Useat vireillä olevat lakiuudistukset luovat toteutuessaan myös investointimahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Jämsén asettaa toiveita erityisesti metsä- ja erityistalousaluelakeihin, joiden valmistelu on edennyt jo viimeisiin viilauksiin. Voimaan niiden uskotaan astuvan vielä tänä vuonna.
Kostamukseen kaavailtu erityistalousalue voi Jämsénin mielestä olla suuri mahdollisuus pohjoissuomalaiselle teollisuudelle. Lakiesitys lupaa alueelle sijoittuville yrityksille verohelpotuksia, hallinnollista tukea, lupa-asioiden joustavampaa käsittelyä sekä rivakampaa tullimenettelyä.
"Lakiluonnoksessa korostetaan erityisesti hightech-tuotantoa ja investointien edistämistä. Suomalaiset tuntevat asian, ja heillä on siinä vahvaa osaamista omien teknologiakeskustensa kautta", hän sanoo.
Erityistalousalueiden perustaminen edellyttää aloitteellisuutta Venäjän alueilta. Ilman niiden tukea ja hyväksyntää niitä ei luoda.
Laaja skaala
Kolmen viimeisen vuoden aikana suomalaisinvestoinnit Venäjälle ovat lisääntyneet noin 150 miljoonan euron vuosivauhdilla. Kokonaisinvestointien määrästä on olemassa kaksi erilaista lukua.
Keskuspankkien laskentatavalla se on noin 650 miljoonaa euroa, mutta Teollisuuden ja työnantajien (TT) tapa antaa puolta suuremman luvun.
"TT:n laskuissa ovat mukana myös muualta kuin suoraan Suomesta tulleet suomalaissijoitukset", Jämsén sanoo.
Pelkästään Pietarissa on suomalaisyrityksiä runsaat 300. Luoteisen Venäjän veturina tämä runsaan viiden miljoonan asukkaan metropoli houkuttelee niitä kasvavassa määrin myös jatkossa. Yritysten skaala on hyvin laaja, elintarviketeollisuudesta rakennusteollisuuteen.
Jämsén uskoo, että jo vuosia valmisteltu mutta Venäjän tähän asti torjuma investointisuojasopimus vauhdittaisi investointeja entisestään.
"Sopimuksen puuttuminen jarruttaa erityisesti suurempien investointien toteutumista. Kymmenien miljoonien eurojen riskit on helpompi hyväksyä kuin miljardien eurojen", hän sanoo.
Metsälaista vauhtia
Suomalainen metsäteollisuus seuraa kiinnostuneena Venäjän uuden metsälain valmistelua. Hallituksessa vasta hyväksytty lakiesitys on nyt lähdössä duuman käsittelyyn.
Lain uskotaan lisäävän ulkomaisten metsäyhtiöiden mahdollisuuksia ja haluja asettua Venäjälle.
Tästä syystä lailla on myös vastustajansa. Heitä löytyy erityisesti maan mahtavien oligarkkien joukosta. Venäjän mittavista metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä kiinnostuneet ökyrikkaat eivät välttämättä halua kansainvälisiä metsäyhtiöitä omille reviireilleen.
"Niistä taistellaan parhaillaan eri puolilla maata. Kysymyksessä on suuret taloudelliset arvot", Jämsén sanoo.
Suomalaisyrityksiä kiinnostaa ennen kaikkea lakiesitykseen sisältyvä mahdollisuus metsien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin ja jopa omistukseen.
"Meitä kiinnostaa etenkin se, että paikallisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan laissa tasapuolisesti investointisuojan tapaan. Mikäli näin tapahtuu, se voi vauhdittaa investointien käynnistämistä", Jämsén sanoo.