Jyväskylä Paviljongin katon romahtaminen lauantaiaamuna ei vaatinut ihmisuhreja. Raivaustyö jatkui lauantai-iltaan saakka. Messukeskuksena toimivan hallin katosta osa romahti lauantaiaamuna puoli kymmenen jälkeen. Halli oli otettu käyttöön vasta kaksi viikkoa aiemmin.
Paviljongin katon kantavat rakenteet valmistaneen Late-Rakenteet Oy:n tekninen johtaja Antero Järvinen sanoo, että on erittäin todennäköistä, että Paviljongissa ovat romahtaneet juuri heidän puuristikkonsa.
Kattoa kannatelleet liimapuuristikot olivat poikkeuksellisen pitkät. Niiden jänneväli oli 55 metriä. Suomessa ei ole aikaisemmin käytetty näin pitkiä liimapuuristikoita. Paviljongin toimitusjohtajan Leo Potkosen mukaan romahtanut B2-halli toimi lisärakennuksena messukeskukselle.
"Palkkien välistä on katto tullut sisään", hän kommentoi.
Rakennuksessa oli puukatto, jonka alla on puurakenteiset kattoelementit. Katon lisäksi myös seiniä on sortunut ja niiden mukana myös ilmeisesti joitakin tukipalkkeja. Romahtanut katto-osuus oli yli 2 000 neliömetrin suuruinen. Koko messuhalli on kooltaan noin 8 000 neliömetriä.
Hallien pääurakoitsijana oli toiminut Skanska, ja ne omistaa Jyväskylän Paviljonkisäätiö. Jyväskylän Messut on halleilla vuokralla.
Suuronnettomuuden vaaratilanne
Paikalla ollut silminnäkijä soitti Keski-Suomen hätäkeskukseen kuullessaan katosta voimakasta narinaa. Minuutti ja viisi sekuntia soiton jälkeen osa katosta romahti. Sortuman vaara vaikeutti raivausta lauantaina. Palomestarin Pentti Partasen mukaan uhrien mahdollisuuttakaan ei täysin voitu sulkea pois, ennen kuin rauniokoirapartio uskallettiin päästää rakennukseen.
Onnettomuuden syystä ei vielä ole varmuutta. Partasen ensiarvion mukaan yhdeksi syyksi epäillään lumikuormaa.
Paviljongin tarkastanut tarkastusinsinööri Erkki Juvonen Jyväskylän rakennustarkastusvirastosta puolestaan kiisti arviot. Hänen mukaansa katon päällä ei ollut lunta edes sataa kiloa neliöllä.
Onnettomuustutkintalautakunta sekä Jyväskylän poliisi ovat aloittaneet tutkimuksensa onnettomuuspaikalla.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkija sulkee tässä vaiheessa pois rikoksen mahdollisuuden. Jyväskylän poliisin komisario Pekka Aho kertoo, että romahdusta tutkitaan suuronnettomuuden vaaratilanteena.
Onnettomuustutkintakeskus asettaa Jyväskylä Paviljongin katon osittaista romahtamista tutkimaan saman lautakunnan, joka selvittää jo tammikuussa sattunutta Botnia-hallin katon romahtamista Mustasaaressa.
Hallien romahdukset selvitetään
Tutkintalautakunta kartoittaa, onko suurhallien katoille tapahtunut aikaisemmin vastaavanlaisia romahdusonnettomuuksia.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Tuomo Karppinen uskoo, että suurhallien isännöitsijät ovat tehneet kattorakenteiden silmämääräisen tarkastuksen jo eri puolilla maata.
"Suomessa on rakennettu suurhalleja kymmeniä vuosia, ja meillä on satoja suuria kattoja, jotka ovat kestäneet tämän ajan." Karppinen lähtee itse paikan päälle sunnuntaina Jyväskylään johtamaan tutkijalautakunnan työtä. Hänen mukanaan matkustaa diplomi-insinööri Kai Valonen, joka on jo nyt mukana Botnia-hallin tutkinnassa.
Kun turmaa tutkitaan suuronnettomuuden vaaratilanteena, se tarkoittaa, että turmassa olisi saattanut kuolla ainakin joitakin ihmisiä ja loukkaantua useita.
Karppisen mukaan Jyväskylä Paviljongin kattoa tukevat liimapuupalkit päästivät kuitenkin niin paljon ääniä ja paukahduksiakin ennen hajoamistaan, että alta päästiin pois ajoissa.